blogi luonnosta ja luonnonläheisestä elämästä

Roadtrip Lappiin: Seikkailun ainekset

25.6.2020

Päädyin viettämään juhannukseni hieman odottamattomasti Inarissa. Mitkä oivat puitteet se tarjosikaan! Ei liian kuumaa, eikä liian kylmää säätä, vaan sopivaa, mukavan leppoisaa kesäilmaa. Ei juurikaan haittaa hyttysistä tai muista verenimijöistä. Kultaista auringonpaistetta läpi yön, valoa ja lintujen laulua. Vapaat kädet järjestää aivan uudenlaista aktiviteettia keskikesän juhlaan.

Keskiyön auringonpaistetta Inarin maisemissa

Kyllä suunnitelmissa oli alkukeväältä lähtien pyörinyt jonkinlainen suuri roadtrippi, Lapin-seikkailu, the kesäreissu pohjoiseen, mutta ajatukset ajankohdasta, matkan mahdollisesta sisällöstä ja sen sellaisesta olivat vain leijailleet ilmassa, kunnes yhtäkkiä juhannusta edeltävällä viikolla idea saavuttikin konkreettisen muodon oikein ryminällä.

Useat seikat, kuten "Ouluun muuttaneen kaverin taidenäyttely on esillä enää juhannukseen asti" ja "reissaamalla juhannuksen yli saa tehtyä pidemmän matkan vähemmillä lomapäivillä" ja "kesän edetessä räkkä pahenee ja linnunlaulau vähenee" sekä "juhannustahan ei ole mikään pakko viettää aina samalla tavalla, eikä tänä vuonna voi edes metsäpalovaaran takia polttaa mitään kokkoja", kohtasivat toisensa, ja niiden summana syntyi päätös lähteä juhannusviikon tiistaina seikkailulle pohjoista kohti.

Olen sellainen tyyppi, joka on tottunut viettämään juhlia aina samalla tavalla. Uusien perinteiden keksiminen tuntuu hankalalta, minkä johdosta viime vuosina juhlat ovatkin välillä aiheuttaneet päänvaivaa, kun uusia vaihtoehtoja, missä juhlia ja kenen kanssa, on tullut tarjolle vähän liikaa. Sen valossa ajatus juhannuksen viettämisestä minulle aivan ennenkuulumattomalla tavalla tien päällä tuntui aluksi erikoiselta, mutta äkkiäkös siihen tottui, enkä katunut hetkeäkään.

Omalta kannaltani tällainen poikkeuksellinen valinta lisäsi reissufiilikseen aivan erityislaatuista hassua vapauden tunnetta, sellaista hulvatonta meininkiä, että nythän olenkin tekemässä jotain, mitä en ollenkaan osannut odottaa tekeväni. Pääsin yllättämään itseni.

Ilmakkiaapa, hyvä retkitaukopaikka Sodankylässä

Kirkkotuvat, hyvä kulttuurikohdetaukopaikka Utsjoella

Matkaseurue ja päämäärä


Isommat reissut on viime vuosina tullut tehtyä aika usein toveri Krotin kanssa kaksin, mutta tällä kertaa oltiin liikkeellä kolmen hengen porukalla. Pieni automme on joka tapauksessa riittävän tilava pitkällekin matkalle kolmelle matkalaiselle kamppeineen, ja matkustamisen kustannukset niin oman talouden kuin ympäristönkin kannalta on viisasta jakaa useamman tyypin kesken, joten kannattaa reissata välillä porukalla.

Perinteisestä linturetkeilyseurueestamme muuan toveri R, jota kutsukaamme nyt vaikkapa norjalaisen kermaviilin inspiroimana nimellä Römme, oli murtanut ranteensa hiljattain pyöräilyonnettomuudessa, eikä hänelle olisi ollut tiedossa koko kesälle kummempia mahdollisuuksia päästä tekemään isompaa retkeä muuten kuin jonkun toisen auton kyydissä. Sairaslomaa oli kirjoitettu pitkälle, eikä pakettikäsi varsinaisesti estä automatkailua ja päiväretkeilyä, joten yhtälö oli selvä.

Toveri Römme saapui bussilla Nummelasta meille Turkuun, lastasimme reput autoon ja lähdimme matkaan. Tukalan helteinen etelä sai jäädä taakse - edessä siinsi pohjoinen ihanan raikkaine säineen sekä karun kauniine maisemineen, aurinkoisine öineen ja eksoottisine lintuineen. 

Varanginvuonon maisemia päiväretkeltä Norjan puolelle

Reissun pointtina oli käyttää kaikki päivät tehokkaasti luonnosta nauttimiseen, painotuksena tietysti lintujen havainnointi, sekä kulttuurijuttuihin. Koska määränpäämme oli Lappi ja siellä tukikohtanamme Inari, ei eteläisen Suomen osuuksilla turhia hidasteltu, vaan paahdettiin menemään pitkin ajovuoroin ja tehokkain pysähdyksin - muutama retkikohdepiipahdus toki tehtiin etelämpänäkin.

Halusimme viettää mahdollisimman iso osa matkaan varatusta ajasta Saamenmaalla, ja käyttää reissubudjettia elämyksiin siellä. Majoittumisessa ja matkustuksessa mentiin mahdollisimman halvalla, jotta rahaa voisi laittaa suhteessa enemmän muihin juttuihin, kuten saamelaismuseoon, ravintoloihin ja ostoksiin käsityöpuodeissa.

Harkitsimme autojunapakettia, mutta se oli auttamattomasti liian kallis. Sillä hinnalla, millä olisi saanut kolme ihmistä ja auton Lappiin junalla, olisi voinut ajaa saman matkan henkilöautolla kahdesti. Toivoisin kovasti, että tällaiset erinomaiset, ympäristöä ja myös matka-aikaa ja matkalaisten jaksamistakin säästävät palvelut olisivat paremmin hinnoiteltuja.

Ajoimme ensimmäisenä iltana Turusta Ouluun. Toisena päivänä Oulusta Inariin. Kolmannen päivän oleilimme Inarissa. Neljäntenä ajoimme Norjaan Varanginvuonolle ja takaisin. Viidentenä päivänä ajoimme paluumatkaa Inarista Vaasaan asti ja kuudentena sieltä kotiin. Melkoisesti ajamista siis, mutta onneksi tykkäämme siitä, keli oli hyvä, eikä autolla ollut mitään teknisiä vaikeuksia - ja polttoaine oli koronakriisin vuoksi poikkeuksellisen halpaa!

Juhlaillallista Inarin Kultahovin palkitussa Aanaar-ravintolassa

Majoittuminen


Reissumajoittumisen yksi ääripää on satunnaisissa paikoissa autossa nukkuminen ja toinen ääripää korkeatasoinen hotelli. Useimmiten olen ihan vapaaehtoisesti valinnut sen askeettisimman ääripään - hotellissa olen nukkunut vain muutaman kerran elämäni aikana. Tämäntyyppisillä matkoilla on olennaisinta, että saa nukuttua jossain ilman, että siihen tuhlautuu hirveästi rahaa tai aikaa.

Autossa nukkuminen ei ole mukavaa kuumalla säällä, eikä isommalla kuin kahden hengen seurueella. Kun joltakulta on raaja poikki, pelkkä telttailu ei myöskään käy päinsä, jolloin suunnataan katse halpoihin sisätilamajoituksiin päin. Niitä puntaroidessa tärkeä seikka on, että voin halutessani pystyttää pihalle teltan, jos saan sisällä allergisia oireita, mikä on hyvin tavallista.

Airbnb on paikoin ongelmallinen, enkä olekaan ikinä käyttänyt sitä. Varovaisena tyyppinä "sohvasurffaan" vain tuttujen luona, mutta allergia-asiat tekevät siitäkin välillä vaikeaa. Erilaiset majatalot, motellit ja hostellit ovat usein paitsi kämäisiä myös turhan kalliita suhteessa laatuunsa, eikä niiden yhteydessä välttämättä ole kelpoa ulkonanukkumismahdollisuutta. Näin parametrein olemme jo muutaman kerran päätyneet yöpymään leirintäalueilla. Niin päädyimme nytkin.

Ensimmäisen yöpaikan näkymät Oulun Nallikarissa

Tällä matkalla ensimmäiseksi yöksi Oulussa olimme menossa kaverini luokse, mutta kattoremontin rakennustelineiden vuoksi takapihalle ei mahtunut telttailemaan, ja taloudessa asuu myös koira, joten vain käsipuoli toveri Römme jäi sisätilamajoittumaan, kun minä ja Krotti menimme Nallikariin leirintäalueelle telttaan. Nallikarin lomakylä olikin ihan paras. Kaunis telttapaikka joen rannalla, rauhallista ja vehreää, kiva yövartija, tosi siistit vessat ja suihkut, ja saapuminen keskellä yötä onnistui!

Inarin tukikohtamme oli Uruniemi Camping, josta olimme varanneet neljän hengen mökin pienoiskeittiöllä, vessalla ja suihkulla. Nukuin yhden yön sisällä, minkä jälkeen siirryin hengitysvaikeuksien vuoksi ulos telttaan. Mökki oli tilava ja kelvollinen, vanha mutta kohtuukuntoinen. Vesitekniset asiat olivat kuitenkin käpyiset ja sisäilma tunkkaista. Kylppäri oli ikivanha ja home-epäilyttävä. Hanoista sai vain joko jääkylmää tai tulikuumaa vettä. Onneksi huoltorakennuksen vessat ja suihkut olivat paremmat. Hienosta sijainnista Inarijärven rannassa sekä mukavasta isäntäväestä jäi hyvä fiilis.

Paluumatkan yöpaikkamme oli Top Camping Vaasa. Varasimme sieltä neljän hengen pikkumökin ja saimme sovittua, että voimme saapua sulkemisajan jälkeen yöllä. Mökissä oli hellepäivän jälkeen tukalan kuuma ja tuuletuksesta huolimatta vähän huono ilma. Suuria miinuspuolia olivat myös oudon lötkö lattia, joka nitkui jalkojen alla niin, että sängyt huojuivat, sekä tietysti huojuvat kerrossängyt - yläsänkyyn kiipeäminen vaati, että kaksi muuta esti sänkyä kaatumasta. Vessat olivat kohtuulliset, mutta suihkut puolestaan vähän kämäiset.

Keskiyön aurinkoa Inarin Uruniemen leirintäalueella

Paluu hämärien kesäöiden maailmaan Vaasan leirintäalueella

Tämän johdantopostauksen jatkoksi julkaisen vielä muutaman retkikertomuksen ja fiilistelyä reissun varrelta: Oulusta ja Sodankylästä, Inarin kulttuurikohteilta ja metsämaisemista, Varanginvuonolta sekä paluumatkalta Vaasasta ja Porista. Luvassa siis koosteita hienoimmista hetkistä ja vinkkejä, missä kannattaa käydä, kun ajaa Lappiin ja takaisin. (Lisään edelle linkit postauksiin, kun ne ilmestyvät.)

Tulen myös jakamaan lähiaikoina otteita viime kesän kotimaanmatkoista, joista en vielä ole kirjoittanut, sillä nyt jos koska kannattaa kertoa parhaat vinkit Suomen kaupunkilomiin ja maakuntamatkailuun.

Onko teillä joitain kotimaan suosikkikohteita, joissa ehdottomasti kannattaa kesällä vierailla?

12 kommenttia

  1. Autojuna tosiaan on harmillisen kallis verrattuna polttoaineen kustannuksiin. Yllätyin ja ilahduin suuresti tästä teidän reissusta. Harmillisen vähän tuli mitään kuvia siltä, mutta toivottavasti se oli vain sen johdosta, että keskityitte olennaiseen eikä ollut kiire. Vaikuttaa olleen kuitenkin oikein hyvä reissu.

    Tulevan kesäloman suunnittelu on vaiheessa ja tällä hetkellä se näyttää sisältävän yllättävän monta telttayötä. Täytynee vain toivoa, että säät ovat jotakuinkin suotuisia (ei tällaisia helteitä) ja itikoita ei olisi aivan liiaksi.

    Mun kestosuosikit on varmaan Hanko, Tammisaari ja Porvoo, kummatkin ihanan pittoreskejä ja kompakteja. Parasta on kun voi reissuihinsa sisällyttää visiitin johonkin kansallispuistoon. Myös syrjemmässä oleva Lieksa tarjoaa paljon kivoja paikkoja kuten Ruunaan retkeilyalueen, Reposuon, Änäkäisen, Kolin, Kolvananuuron ja vaikka mitä muuta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, autojuna olisi ollut tosi kiva, mutta hinta ei vain sopinut suunnitelmiin. Kuvien jakamista varmasti vähensi etenkin netin puute. Itse en edes kokeillut etsiä sitä, mutta ajomatkoilla, jolloin olisi ollut aika usein esim. "Hyvä hetki tehdä HS:n miniristikko!" nettiä ei löytynytkään ollenkaan, joten ristikon täyttö sai jäädä, samoin varmastikin myös kuvien lähettäminen. Mutta nyt niitä kuvia tulee ainakin blogiin.

      Telttailupainotteinen kesälomareissaus on vähän "uhka vai mahdollisuus" -juttuja, mutta toisaalta useimmiten telttailu on kuitenkin kivaa. Kunhan nyt ei ihan hirveästi ja jatkuvasti sada, eivätkä hyttyset pukkaa liian suurissa määrin sisälle telttaan. Mä nukuin tällä reissulla kolme yötä teltassa - reissun parhaiten nukutut yöt!

      Mulla on muuten samat suosikit, mutta lisäisin listaan vielä Rauman, ehkä myös Porin. Muutamana kesänä on nyt tullut käytyä Kotkassakin ja jotenkin oudosti ihastuttua siihenkin, vaikkei ole ihan samantyyppinen "nätti kaupunki". Lieksassa en ole tainnut ikinä vierailla, ainakaan läpikulkumatkaa kummemmin. Pitäisi!

      Poista
    2. Aivan, jotenkin aina unohtaa tuon netin olemattomuuden, vaikkei se tavatonta ole edes ihan täällä etelässäkään.

      Telttoja ajateltiin ottaa ihan kaksin kappalein mukaan, voi sitten rauhassa valita kummalla lähtee vaikka maaston mukaan tai jos on kauhean sateista ollut niin sen kuivemman. Toki reissuun sisältyy muutama hotelliyökin, mutta tätä vartenhan lomakassaa on kerrytetty. :)

      Jotenkin tuntuu, että suurin osa merenrantakaupungeista on vierailun arvoisia, Hamina jäi kokonaan mainitsematta vaikka ihastuin siihen kertavierailulla. Itsellä olisi siellä lännemmässä käymättä paljonkin ja vielä pari kuten Loviisa ja Virolahti tästä idemmästäkin.

      Poista
    3. Totta, myös Uusikaupunki on oikein kiva. Haminassa, Loviisassa ja Virolahdella en olekaan muuten myöskään ikinä käynyt. Lappeenranta sen sijaan osoittautui viime kesän visiitilläni tosi mainioksi - onhan sekin satamakaupunki, joskaan ei meren vaan suuren järven.

      Poista
  2. Autojuna on verraton tapa matkustaa pohjoiseen, mutta maksaakin sitten. Kesällä on kuitenkin ihan kiva ajaa autolla koko matka, kunhan saa yöpyä matkalla. Kerran, pari olemme ajaneet Turusta Kolariin yhtä soittoa, mutta sitä en voi suositella, kuin ehkä ihan keskikesän valoisina öinä.
    Ihania kuvia olet ottanut reissultanne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Jep, vaikka junassa nukkuminen ei aina välttämättä ole niin leppoisaa (joskus huojuntaan ei vain totu tai esim. lakanoissa tai hytissä on jokin outo, häiritsevä haju tai makuuvaunuosastolla meteliä tai mitä ikinä), niin silti se yhden ajopäivän mittainen matka taitettuna yön aikana lepäillessä on kyllä näppärä juttu. Etenkin jos haluaa nimenomaan oleilla pohjoisessa, eikä katsella koko maan pituudelta kohteita, niin on vain hyvä pikakelata ne maisemat rautateitse Rovaniemelle asti.

      Olen myös ollut mukana jonkun kerran niin, että on ajettu Turusta Inariin yhtä soittoa. Perille päästiin, mutta kun vertaa kokemukseen autojunalla yön aikana Rovaniemelle ja sieltä seuraavana päivänä Inariin, niin kyllä se junaoptio oli jotenkin rennompi.

      Poista
  3. Voihan kääk, miten ihanaa, että toteutit aikomuksesi lähteä Lappiin! Jäin tuijottelemaan heti tuota ensimmäistä kuvaa ja mielikuvittelin itseni noihin karun kauniisiin (ja helteettömiin!) maisemiin.

    Kiitos jälleen tästä kivasta postauksesta ja tulevista odotan erityisesti juttua ja kuvia Sodankylästä, joka on meidän miniän kotikylä, mutta en ole siellä vielä ainakaan koskaan käynyt.

    Nukkuminen näillä helteillä on ainakin mulle mahdoton tehtävä. Erityisesti mainitsemissasi kämäisissä majoitusolosuhteissa. Sellainen sattui meillekin juhannuksen tietämissä kohdalle, mutta hinnassa se ei kyllä näkynyt, vaan maksettiin 80-luvulla parhaat päivänsä nähneestä, mutta tuskaisen kuumasta huoneesta ihan törkykallis hinta.

    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, oli tosi hyvä päätös lähteä! Kannatti vaihtaa helteinen kotipuolen juhannus Inarin raikkauteen ja erilaisiin aktiviteetteihin. No nythän siellä pohjoisessakin alkaa olla jo kuuma, ei tosin vielä Jäämerellä asti, että sinne voisi vielä lähteä helteitä pakoon.

      Sodankylä lieneekin edessä seuraavana. Siellä tosin emme tehneet itse kaupungissa muuta kuin kävimme kaupassa, mutta tosi hienoon luontokohteeseen tutustuimme kaupungin ulkopuolella! :)

      Meillä nämä mökit olivat onneksi halpoja, joten eipä kauheasti harmittanut niiltä osin, ja olihan se kivaa voida esim. vaihtaa vaatteita sisätiloissa, käyttää suihkua ja vessaa jne. Mutta ei tuohon viimeiseen yöhön Vaasassa kauhean montaa tuntia hyvää nukkumista mahtunut. Jotain neljä tuntia nukuin sen jälkeen, kun herätin koko porukan päästäkseni käymään yöllä vessassa (olinhan se yläsänkyläinen, jonka alas- ja ylöspääseminen vaati muiden apua). Ulkona käydessä keho viileni sen verran, että sai sitten unen päästä kiinni, vaikka mökissä oli yhä kuuma.

      Kiitos ja samaa!

      Poista
  4. Kyllä Suomen Lappi tarjoaa uskomattoman kauniit maisemat ja retkeilymahdollisuudet!
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  5. Hieno tapa viettää juhannus! Hurjasti autossa istumista, mutta hyvä jos se teiltä sujui. Kesäloman viettoni on vielä auki, mutta kohteita joissa olen käynyt ja olisi kiva käydä tänä kesänä uudelleen ovat ainakin Verla ja Linnansaaren kansallispuisto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, leppoisasti sujui. Jos ei olisi ollut ilmastointia, niin ehkä olisi ollut vähän vähemmän leppoisaa... Minulle Verla ja Linnansaari ovat molemmat toistaiseksi vieraita kohteita, mutta guuglasin ja vaikuttivat kiinnostavilta.

      Poista