blogi luonnosta ja luonnonläheisestä elämästä

Ilmakasvien hoito

28.2.2019

Tillandsia, ilmakasvi, air plant, eliaksenkukka - nämä monella nimellä tunnetut ananaskasveihin kuuluvat epifyytit ovat mainioita huonekasveja. Niiden ylläpito ei kuitenkaan ole ihan yksinkertaista. Ajattelin nyt jakaa kootut havaintoni ja parhaat löytämäni vinkit tillandsioiden hoitoon.

Tillandsia xerographica, T. ionantha, T. melanocrater, T. argentea 'Mexico' ja T. caput-medusae

Meillä on ollut ilmakasveja vasta muutaman vuoden ajan, mutta matkalle on ehtinyt mahtua jo paljon oppimiskokemuksia. Olen pyrkinyt pitämään kasvit hengissä parhaani mukaan. Silti suurin osa hankkimistamme ilmakasveista on ennemmin tai myöhemmin kuollut. Jos siis jotain tiedän, niin ainakin sen, mitä ei kannata tehdä! No, olen toki onnistunutkin muutaman kanssa, joten sekin puoli on tietyiltä osin hallussa.

Suurin haaste meillä lienevät kotimme lähtökohtaiset olosuhteet. Asumme tavanomaisessa keskuslämmitetyssä kerrostalohuoneistossa, jossa ilma on etenkin talvisin kuivaa ja vähän tarpeettoman lämmintä. En ole kuitenkaan halunnut antaa periksi. Varmasti moni muukin hankkii ilmakasveja samankaltaisiin olosuhteisiin - niinpä toivon kokemusteni olevan avuksi.

Tillandsia ionantha

Luonnolliset olosuhteet


Huonekasveja on helpoin ymmärtää, kun tietää, mistä laji on alkujaan kotoisin ja minkälaiset ovat sen luonnollisen elinympäristön olosuhteet. Vaikkei ihmisasuntoon voisikaan luoda optimaalista habitaattia kullekin kasville, tiettyjä välttämättömyyksiä voi jäljitellä kasvien hoidossa.

Ilmakasveja esiintyy luonnonvaraisina Yhdysvaltain eteläosissa, Karibian saarilla sekä Etelä- ja Väli-Amerikassa. Lajeja on yli viisisataa. Toiset niistä ovat sopeutuneet kuumien ja kosteiden metsien oloihin, toiset paahteisten aavikoiden ja puoliaavikoiden. Yleisesti ottaen sademetsälajit ovat kirkkaamman vihreitä ja ohutlehtisempiä, aavikkolajit hopeansävyisempiä ja paksumpia, mutta tämä sääntö ei aina päde.

Usein oman ilmakasvin lajin määrittäminen voi olla vaikeaa, sillä huonekasveiksi on tarjolla hurjan monia eri lajeja ja lajikkeita, myös erilaisia hybridejä. Monesti ilmakasveja myydään kukkakaupoissa vain "ilmakasveina" ilman tarkempaa tietoa lajista. Onneksi netin syövereistä löytyy. Vain muutamalla lajilla on suomenkielinen nimi, joten tieteelliset nimet ovat yleisesti käytössä - niinpä tietoa on suhteellisen helppo etsiä ulkomaalaisiltakin sivustoilta.

Kunhan pääsee perille ilmakasvin taustasta luonnossa, saa hyvän kuvan sen vaatimuksista.

Tillandsia argentea 'Mexico'

Tillandsioita kutsutaan ilmakasveiksi, koska ne eivät tarvitse multaa, johon juurtua. Ne siis vaikuttavat ikään kuin pärjäävän pelkässä ilmassa. Toki ne kuitenkin tarvitsevat vettä ja ravinteita, mutta juurien sijaan ilmakasveilla lehdet hoitavat veden ja ravinteiden oton. Lehdissä on hienoista nukkaa, trikomeja, jotka sitovat kosteutta ja ravinteita kasviin. Luonnossa ravinteet tulevat lehdille varisevasta eloperäisestä aineksesta ja vesi sateiden myötä tai aamukasteesta.

Ilmakasveillekin kuitenkin kasvaa juuria, joiden tehtävä on kiinnittää kasvi kasvualustaan. Luonnossa ilmakasvit elävät muiden kasvien päällyskasveina, kivillä tai vaikkapa sähkölangoilla ja rakennuksissa. Huonekasvina ne eivät välttämättä tarvitse juuriaan, sillä kasveille on tapana tarjota sopiva paikka, johon niiden ei ole tarpeen itse kiinnittyä. Niinpä huonekasveiksi myytäviltä ilmakasveilta on yleensä leikattu juuret pois.

En tiedä, onko juurten leikkaaminen kasvin hyvinvoinnille merkityksetöntä vai voiko siitä olla jotain haittaa. Minusta juurien kasvu on mukava merkki siitä, että kasvi on elinvoimainen ja hyvässä kunnossa, joten en näe syytä niiden pois leikkaamiseen. Juuria voi myös hyödyntää, jos haluaa rakentaa ilmakasviasetelman, jossa kasvit kiinnitetään vaikkapa puunkappaleeseen tai muuhun alustaan.

Ilmakasveja turkulaisessa kukkakaupassa

Sopiva kasvupaikka


Olen siinä käsityksessä, että oikeastaan mitkään huonekasvit eivät pahemmin tykkää siirtelystä - eihän niiden kasvupaikka luonnossakaan juuri vaihdu. Ilmakasveillekin olisi siis hyvä valita jokin pysyvä paikka asunnosta. Toki kasveja tulee siirrelleeksi kastelua varten, mutta ne kannattaa aina palauttaa samaan paikkaan, eikä vaihtaa sijaintia kovin usein esimerkiksi sisustuksen mukaan.

Suuri osa ilmakasveista ei siedä suoraa auringon porotusta, mutta lajien välillä on eroja. Aavikkolajit ovat sopeutuneet paahteeseen, mestälajit lehtien varjoon. Olen oppinut, että useimmille lajeille vähän liian hämärä paikka tuntuisi kuitenkin olevan parempi kuin liian aurinkoinen. Parasta olisi kuitenkin selvittää, mitkä ovat lajille optimaaliset valo-olosuhteet.

Lasinen terraario ylläpitää eräänlaista mikroilmastoa kasvin ympärillä, mikä saattaa suojata sitä mahdollisilta asunnon lämpötilan ja ilmankosteuden vaihteluilta. Lasi kuitenkin myös voimistaa auringon porotusta, joten jos ilmakasvi sijaitsee paisteessa, lasiterra ei ole välttämättä hyvä ajatus. Ilman pitäisi myös liikkua vapaasti kasvin ympärillä - tiiviin lasikuvun sijaan paras vaihtoehto olisi siis kohtuullisen kokoisilla tuuletusaukoilla varustettu terra.

Tillandsia ionantha lasipalloamppelissa

Meillä suurin osa ilmakasveista on ollut lasipalloamppeleissa, jotka toimivat terraarioina. Siirtelen amppeleita vuodenajan mukaan ikkunalta toiselle, mutta se ei välttämättä ole paras ratkaisu. Asunnossamme ei kuitenkaan ole paljoa vaihtoehtoja. Luulisin, että optimaalinen paikka ilmakasveille olisi aamu- tai ilta-auringon puoleinen huone, jossa ne voisivat olla ympäri vuoden - saada riittävästi valoa talvella mutta välttyä päivän kuumimmalta porotukselta kesällä.

Kastelu ja lannoitus 


Yleinen ohje on, että ilmakasvit pitäisi säännöllisesti kastella upottamalla veteen. Veden lämpötilasta kuulee paljon erilaisia ehdotuksia, mutta itse olen päätynyt huoneenlämpöiseen. Kovin kalkkipitoinen vesi ei ole hyväksi, sillä se voi vaurioittaa trikomeja, samoin ilmeisesti jotkin hanaveden kemikaalit. Näihin kaikkiin ongelmiin auttaa veden seisottaminen kasteluvadissa vaikkapa yön yli.

Kastelun keston suhteen ei tarvitse olla niin tarkka. Olen kuullut, että vartti riittää, mutta ilmakasvit selviävät myös vaikka pariksi tunniksi kylpyyn unohtumisesta. Vesi ei kuitenkaan saa jäädä seisomaan lehtiruusukkeeseen kastelun jälkeen, ettei kasvi mätäne. Niinpä kasvi ravistetaan kuivaksi ja jätetään ylösalaisin pyyhkeen päälle hetkeksi kastelun jälkeen. Ylimääräisestä vedestä pitäisi päästä eroon nopeasti. Ilmava paikka edistää kuivumista.

Tillandsia ionantha, Tillandsia argentea 'Mexico' ja Tillandsia melanocrater uppokastelussa

Kaikille ilmakasveille ei käy sama kastelurytmi. Olen kastellut useimpia ilmakasvejamme kerran-kaksi viikossa noin 15-20 minuuttia kerrallaan, mutta tämä rytmi on selkeästi soveltunut hyvin vain yhdelle lajille, käpytillandsialle (Tillandsia ionantha), muille vaihtelevan huonosti. Moni sanoo, että ilmakasvista näkee, milloin se tarvitsee vettä. Minun täytyy kuitenkin myöntää, etten ole oppinut näkemään mitään ennen kuin kasvi alkaa olla liki nääntynyt.

Useimpia pieniä ilmakasveja ohjeistetaan kastelemaan joka tapauksessa vähintään viikon tai parin välein, mutta isokokoinen kuivien vuoristoseutujen laji salvadorintillandsia (Tillandsia xerographica) on poikkeus. Sitä neuvotaan kastelemaan 4-6 viikon välein. Se myös viihtyy runsaassa auringonvalossa toisin kuin monet muut.

En kuitenkaan osaa antaa mitään hyviä vinkkejä salvadorintillandsian hoitoon, sillä mitkään lukemistani ohjeista eivät ole toimineet. Meillä on ollut kaksi tämän lajin edustajaa. Toinen mätäni ja toinen kuivui. Molemmat olivat samalla aurinkoisella paikalla. Ensimmäistä kastelin noin neljän viikon välein, toista sitten viiden-kuuden viikon välein. En löytänyt kultaista keskitietä.

Tillandsia xerographica

Ilmakasveja voi myös kastella sumuttelemalla. Minä en enää tee sitä kovin usein, sillä sumutusvesi on päätynyt seisomaan lehtien väliin ja mädännyttänyt kasvejani. Lisäksi sumutusveden jättämät pisaranjäljet samentavat terraarioamppelien lasia. Sumuttelemalla voi kuitenkin pyrkiä tarjoamaan lisäkosteutta sademetsälajeille, kunhan varoo mätänemistä.

Etenkin talvella, kun huoneilma on hyvin kuivaa, ilmankostuttimesta olisi varmasti iso apu niin tillandsioille kuin monille muillekin kodin kasveille ja ihmisillekin. Meillä ei ole vielä sellaista, sillä laadukkaat ja turvalliset höyrystävät kostuttimet ovat melkoisen kalliitta, eikä ultraäänikostutinta kannata hankkia.

Tillandsia ionantha lasiastiassa, jonka pohjalta haihtuva vesi ylläpitää ilmankosteutta

Ilmakasvien lannoittamiseen sopii mikä tahansa mieto huonekasvilannoite, mutta markkinoilla on myös erityisesti ananaskasveille suunnattuja lannoitteita. Lannoitetta lisätään kasteluveteen maltillisesti, sillä liika lannoitus tappaa kasvin. Itse laitan noin puoleen litraan vettä ehkä ruokalusikallisen orkidealannoitetta. Lannoitan ilmakasvit kesäkaudella noin kerran tai kaksi kuussa.

Helppohoitoinen ilmakasvi?


Tillandsioista on myynnissä huonekasveiksi montaa eri lajia, joilla on kaikilla omat vaatimuksensa kasvupaikasta, valon määrästä, kosteudesta ja ravinteista - ja koska asunnoissa voi olla hyvinkin erilaiset olosuhteet, on vaikea määritellä, mitkä lajit ovat mahdollisesti helppohoitoisia, mitkä vaikeita. Se riippuu paljon siitä, minkälaisessa talossa kysyjä asuu.

Meillä on ollut kuutta eri ilmakasvilajia, joista yksi on selvästi pärjännyt muita paremmin. Kyseessä on aiemmin mainitsemani käpytillandsia. Nyt meillä on niitä kaksi, joista toisen hankimme jo pari vuotta sitten. Vanhempi yksilö on viihtynyt lasipalloamppelissa pohjoispuolen ikkunalla. Olen siirtänyt sen talven pimeimmäksi ajaksi päivänpaisteen puolelle, mutta vienyt taas pian vuodenvaihteen jälkeen turvaan porotukselta.

Tillandsia ionantha koristehiekka-asetelmassa kirjahyllyllä

Kuitenkin tällä samalla hoidolla, millä käpytillandsia pärjää meillä, moni muu laji ei ole pysynyt hengissä. Tillandsia melanocrater ja Tillandsia argentea 'Mexico' kuivahtivat, vaikka yritin auttaa niitä myös sumuttelemalla runsaammin. Tillandsia vriesea menehtyi myös kuivuuteen, mutta se pääsi altistumaan liialle auringonpaisteelle, enkä myöskään kastellut sitä yhtä usein, vaan luotin liikaa sumutteluun. Tillandsia caput-medusae kuoli vähän mystisesti, ehkäpä liikaan kosteuteen.

En kuitenkaan voi tältä pohjalta väittää käpytillandsiaa muita lajeja helppohoitoisemmaksi. Ehkäpä meillä sattuu olemaan juuri sille kelvollisemmat olosuhteet. Ehkäpä omaksumani hoitorutiini sopii käpytillandsialle, mutta muiden lajien kohdalla olisi vain pitänyt tajuta vaihtaa tyyliä ajoissa. Ehkäpä muiden lajien edustajat olivat jo lähtökohtaisesti huonommassa kunnossa meille tullessaan.

Jos kuitenkin pitäisi suositella kerrostaloasujalle jotain ilmakasvia, ehdottaisin joka tapauksessa suosikkiani käpytillandsiaa (Tillandsia ionantha). Sillä on kohtuulliset mahdollisuudet menestyä edellä kuvaamallani hoidolla.

Kasvia hankkiessa on olennaista huomioida, että ostaa hyväkuntoisen yksilön, ei jo kuolemaisillaan olevaa. Jos ilmakasvin tyvi ja koko rakenne on napakka ja lehtien välistä paistaa vaaleaa vihreää väriä, kasvi voi todennäköisesti hyvin. Jos kasvi tuntuu hajoavan käsiin, alalehdet repsottelevat ja tyvi on tumma tai jos kasvi on tyystin harmahtava ja käppyräinen, sen tilanne saattaa olla jo toivoton. Kasviostoksilla kannattaa valita järkevästi.

Tillandsia ionantha

En tosiaan ole mikään asiantuntija, mutta jaan mielelläni kaiken, mitä olen oppinut. Paljon on vielä opittavaa. Haluaisin pystyä pitämään ilmakasveja tulevaisuudessakin ja saada ne ehkä vielä joskus kukkimaan ja tekemään uusia alkuja. Kertokaa toki omia kokemuksianne - etenkin jos ne poikkeavat huomattavasti tässä kuvailemistani tai ovat jotain ihan uutta.

24 kommenttia

  1. Upea tuo edellinen postauksesi!Alkoi kädet syyhytä!😊
    Minullakin oli vastaavanlainen parvekeviidakko jokunen kesä sitten,sittemmin pitänyt maalla hyötykasvimaata laatikoissa ja avomaalla.Minullakin mustaviinimarja ja karviainen menestyivät ihmeen hyvin parvekkeella isossa nylonsäkissä.Eivät edes pakkasissa kuolleet talvisin,vaikken mitenkään eristänyt juuria.Myös tomaatista sain satoa.Kesäkurpitsa rehotti ja kukki,mutta kurpitsat kuivuivat aina,enkä saanut niistä satoa.
    Ihanaa puuhaa!😊
    Kurjaa,että teillä käynyt laatikkovarkaita.Melkein toivon,että olisi eläimiä,ihmisen tekemänä niin härskiä...
    Jänniä nämä tämän postauksesi ilmakasvit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja mukavaa kuulla! Kun aikanaan aloitin parvekepuutarhuroinnin, ajatus monivuotisten kasvien, jopa puiden ja pensaiden, pitämisestä pienellä parvekkeella tuntui hassulta, mutta niin ne kuitenkin vain elelevät siellä. Olemme saaneet muistaakseni ainakin kerran kesäkurpitsaa parvekkeelta, mutta helppoa se ei tosiaan näytä olevan.

      Poista
  2. Hei. Tosi mielenkiintoinen juttu ja ihan uutta asiaa. Mulla on vaan vanhanaikaisia ruukkukasveja, ja niitäkin nykyisin paljon vähemmän kuin ennen. Taloani ympäröivä hämärähkö metsäinen piha aiheuttaa toisenlaisia haasteita kukkien kasvattamiseen kuin monien asuntojen paahteisuus. Valoa on monille kasveille aivan liian niukalti. Kristiina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olosuhteille ei aina voi mitään. Yhdellä kaverillani on ikkunoita asunnossaan vain pohjoiseen päin - siinä ei paljoa kasveja pidetä, ellei pysty tarjoamaan riittävästi keinovaloa. Onneksi sentään jotkin kasvit pärjäävät tosi vähälläkin valolla.

      Poista
  3. Kelasin monta kertaa ees taas tuota ensimmäistä kuvaa ja blogin banneria, kun niitten värit sopii niin täydellisen hyvin yhteen :).

    Kiva tietopaketti tämä. Tykkään justiin tällaisista, joissa jaetaan omia kokemuksia kaikilta kanteilta katsottuna. Niistä saa paljon enemmän irti kuin jostain virallisesta "tuoteselosteesta" (väärä sana kasvien kohdalla, mutten nyt keksinyt muutakaan).

    Taisin joskus aiemmin sen tunnustaakin, mutta kyllästyin omiin pikkuruisiin ilmakasveihini (en nyt muista mitä tillandsioita olivat) lopulta niin, että jätin ne kokonaan oman onnensa nojaan ja odotin, että kuihtuvat pois. En jotenkaan jaksanut sitten kuitenkaan sitä viikkokylvetystä, joka oli olevinaan muka paljon työläämpää kuin viherkasvien kastelu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, en huomannutkaan tuota! Kiitos! :)

      Tällaisia kirjoituksia olen itsekin etsinyt siitä pitäen, kun hankimme ekat ilmakasvimme. Suurin osa suomenkielisistä tietolähteistä netissä sisältää kuitenkin ne samat "tuoteseloste"-tyyppiset tiedot, ehkä vähän eri sanankääntein kerrottuna, mutta kuitenkin. Ulkomaalaisilla sivustoilla taas on se ongelma, ettei niiltä löytyviä tietoja pysty suoraan soveltamaan tällaisiin suomalaisen kerrostaloasunnon olosuhteisiin.

      Haha, voin kuvitella, että moni muukin on tehnyt noin! Onhan niiden hoitaminen jotenkin ihan omalla tavallaan työlästä - kasvi täytyy siirtää kylpyyn, kuivata ja tuoda takaisin. Tavalliselle huonekasville voi vain ohimennen kaataa vettä vaikka omasta juomapullosta. Jos joku etsii helppoa "laiskan ihmisen" kasvia, suosittelisin vaikka anopinkieltä tai mitä tahansa sen varianttia, koska se todella on vaivaton toisin kuin nämä. :D

      Poista
  4. Siskoni hommasi jotain lajeja, pitääkin kysellä ovatko vielä hengissä! Näyttävät kissojen herkuilta! Paitsi, jos laittaisi tuollaiseen lasipalloon ja roikkumaan ikkunaan! En ole tosin nähnyt noita myynnissäkään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisin kuvitella, että kissat saattaisivat kiinnostua lasipalloistakin ja alkaa hyppiä niihin - riippuu toki paljon kissasta! Näitä ei enää ole näkynyt niin paljon marketeissa. Taitavat olla vähän menossa jo pois kuumimmasta muodista. Kukkakaupoissa on yhä runsaasti eri lajeja.

      Poista
  5. kiitos, todella hyvä ja kiinnostava katsaus. Yhdessä vaiheessa ilmakasveja oli myynnissä ihan prismassa. En uskaltanut hankkia, koska epäilin, etten saa kasvia pysymään hengissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Meilläkin niitä näkyi Prismassa viime vuonna. Minäkään en kyllä hankkinut sieltä - olivat huonokuntoisia.

      Poista
  6. Mielenkiintoista tietoa. Minulla ollut kolme kappaletta ilmakasveja syksystä lähtien. Asustelevat isossa lasikantisessa purnukassa. Suihkuttelen kasveja noin kerran viikossa, mutta en ole kylvettänyt kertaakaan. Voisin aloittaa kylvetyskastelun keväämmällä ja samalla voisi lannoittaa varovasti merilevälannoitteella. Kesällä siirrän kasvit luultavasti parvekkeelle kuten yleensä kaikki sisäkasvit. En ole vielä saanut noita hengiltä, mutta puutarhamyyjä varoitteli seisovasta vedesta lehti ruusukkeissa saattaa mädännyttää kasvin.
    ~Katja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti ne pysyvät hengissä pitkään ja ovat iloksi. Purnukassa ei välttämättä vaihdu ilma tarpeeksi, joten kasveja kannattaa nostaa välillä ulos sieltä, ainakin sumuttelun jälkeen kuivumaan. Merilevälannoite on varmasti hyvä. Jos parvekkeelle ei paista suoraan aurinko, ilmakasvit varmasti viihtyvät siellä. Ulkona on usein kosteampaa kuin sisällä, plus olen lukenut, että kesäisin ulos pääsevät ilmakasvit alkavat todennäköisemmin kukkia! :)

      Poista
  7. Hei, kiitos hyvän tietopaketin jakamisesta! Minulla on ollut täsmälleen samoja ongelmia, mätänemistä ja kuivahtamisa hoito-ohjeiden noudattamisesta huolimatta. Ohjeet ovat olleet ylimalkaisia, kaikkialla sanotaan samat ympäripyöretä asiat. En tiennyt sitäkään että ilmakasvi tarvii liikkuvaa ilmaa, luulin että suljettu purkki on ok.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Näiden ongelmian vuoksi ajattelinkin kirjoittaa tämän. On ihanaa kuulla, että voin olla avuksi. :)

      Poista
  8. Luin kaksi viimeisintä postaustasi ja haluan kiittää sinua näistä todella kattavista tietopaketeista. Tänne on aina yhtä suuri ilo tulla hakemaan inspiraatiota, sekä lepuuttamaan silmiään kauniissa kuvissasi.

    Nostaessani katseen läppäriltä pienelle pihallemme, näen lähes puolimetriset hanget, mutta kyllä se kevät sitten aikanaan koittaa tänne kaakonkulmallekin. Odottavan aika vaan tuntuu niin turkasen pitkältä :)

    VastaaPoista
  9. Ihme kun tillandsioita näkee usein lasikuvun alla tai suljetussa purkissa jos ei se ole niille hyväksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Onhan se kivan näköistä, mutta kasvin hengissä pitämisen kannalta epäkäytännöllistä. Siinä saa olla tarkkana kastelun ja tuuletuksen kanssa.

      Poista
  10. Hei! Minulla on ollut kolme ilmakasvia nyt vajaan vuoden. Näistä kaksi on käpytillandsiaa ja yksi caput medusae. Nämä ovat kaikki olleet lasipalloissa lännen puolisella ikkunalla. Uppokastelen kahden viikon välein n. 20 min. Laitan välillä hieman merileväuutetta kasteluveteen. Kastelun jälkeen ravistelen ne ja jätän puoleksi tunniksi pyyhkeen päälle vielä kuivumaan. Toinen käpytillandsioista on nyt kehittänyt poikasen ja caput medusae kukkii. Ilmeiseti tykkäävät olosuhteistansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, ihanaa kuulla! Me hankimme juuri uuden medusaen. Toivottavasti saamme sen myös viihtymään. :)

      Poista
  11. Minulla on ollut yksi käpytillandsia nyt kuukauden tai kaksi, halpahallista ostettu. Hyvin on kestänyt uppokastelematta, sumutellutkaan en ole hirveästi mutta kasvi on kestäntyt sillä että olen noin joka toinen päivä huljuttanut hanaveden alla n. minuutin. Tuosta mätänemisjutusta oikeinpäin kuivaessa en tiennyt, en ole sitä väärinpäin koskaan kuivattanut mutta ei ole mädäntynyt. Asustellut siis pilttipurkissa (joka alkaa käydä ahtaaksi) länsi-ikkunan alla suojassa suoralta auringonpaisteelta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikuttaa ihan hyvältä. Toivottavasti kasvi elää vielä pitkään. :)

      Poista
  12. Moi! Ihmettelen, että mihin se kalkki ja epäpuhtaudet mystisesti katoavat vedestä sitä astiassa seisottamalla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Kalkki vajoaa pohjalle, muut aineet ilmeisesti myös tai sitten haihtuvat ilmaan. Tillandsiat kelluvat kastelun ajan pinnalla, joten ne eivät päädy tekemisiin "pohjamutien" kanssa.

      Poista