blogi luonnosta ja luonnonläheisestä elämästä

Parvekepuutarhan kukoistusta ja biologista tuholaistorjuntaa

8.7.2018

Heinäkuun alkupuoli on ehkä kauneinta aikaa parvekepuutarhassa. Kaikkina parvekeviljelykesinäni kesä-heinäkuun taitteessa on saavutettu se vaihe, jolloin kasvillisuus täyttää miltei koko partsin. Parvekelaatikot, sekalaiset ämpärit ja ruukut katoavat nyt lehvästön kätköihin. Ilma tuoksuu tomaatin ja mustaherukan lehdiltä. Raparperi, mansikka ja yrtit tuottavat satoa. Kesäkukat kukoistavat, ja myös hyötykasvien kukinta on loisteliasta.

Parvekkeen peräseinällä kukoistavat amppelitomaatti ja -mansikka, krassi, pavut ja yrtit.

Pöydällä ikkunan edessä kasvavat tomaatit venyvät pituutta.

Kasvituholaiset eivät ole vielä ehtineet aiheuttaa mitään laajamittaisia vaurioita, joten kasvuston yleisilme on yhä täyteläisen vehreä. Tänä kesänä tuholaisia tuntuu olevan parvekkeellamme jotenkin vähemmän kuin parina viime vuonna. En tiedä, johtuuko se siitä, että emme viljele kurkkua - nimittäin menneinä kesinä kurkku on vaikuttanut olleen se kaikkein pahin tuholaismagneetti. Kirvoja on kyllä jonkin verran, samoin vihannespunkkeja, mutta toistaiseksi ne eivät ole saaneet suurta tuhoa aikaan ja niitä myös näyttää esiintyvän aika rajatusti vain tietyissä kasveissa.

Paprikan lehdistä näkee, ettei kasvi voi hyvin, mutta hedelmiä on onneksi kuitenkin tulossa.

Tilasimme jälleen torjuntaeliöitä Biotukselta siinä toivossa, että ne menestyisivät ja onnistuisivat pitämään vihulaiset kurissa. Viime kesänähän torjuntaeliöillemme kävi köpelösti, kun yölämpötilat kävivät liian alhaalla, mutta nyt on ainakin ollut lämmin. Olemme myös pyrkineet ylläpitämään ansaripetopunkeille mieluista ilmankosteutta ja lämpötilaa.

Tilasimme nyt vain petopunkkeja, sillä selkeästi suurin riesa puutarhassamme ovat vihannespunkit, ja niiden torjunta muin keinoin on ollut menneinä kesinä aika epätoivoista puuhaa. Kirvat voisi periaatteessa pestä tai peräti nyppiä käsin pois, eikä muita ötököitä olekaan vielä pahemmin näkynyt.

Ihana heleän keltainen marketta kukkii nätisti kirvoista huolimatta.

On muuten hauska juttu, että ansaripetopunkeille optimaalinen ilmankosteus ja lämpötila ovat päinvastaiset kuin vihannespunkeille. Ansaripetopunkki viihtyy alle 30 asteen lämpötilassa ja yli 60 prosentin kosteudesssa, kun taas kuumuus ja kuivuus edistävät tuholaisen lisääntymistä.

Niinpä jo se, että ylläpitää riittävää ilmankosteutta ja tuulettaa parveketta päivisin, auttaa vihannespunkin torjunnassa. Liian kuumissa ja kuivissa olosuhteissa ansaripetopunkit siirtyvät suojaan kasvien alaosiin, eivätkä saalista latvustossa ruokailevia vihannespunkkeja.

Vesimeloni näyttää yllättäen menestyvän ihan hyvin.

Tietysti parhaan torjuntatuloksen saisi, jos hankkisi lisäksi kalifornianpetopunkkeja, jotka saalistavat tehokkaasti myös kuumassa ja kuivassa. Näin biologinen tuholaistorjunta toimisi paahteisinakin päivinä tai laiskan puutarhurin laiminlyötyä sumuttelurutiinia.

Viime kesänä tilasimmekin myös kalifornialaisia, mutta torjuntaeliöiden korkeiden hintojen takia päätimme tällä kertaa satsata vain yhteen sorttiin. Päädyimme ansaripetopunkkiin, koska tilaushetkellä yöt olivat aika viileitä, eikä päivisinkään ollut kovin paahteista - emmekä halunneet joutua kokemaan samaa menetystä kuin viime kesänä.

Yritin ottaa yleiskuvaa partsilta, mutta kasvuston tiheyden vuoksi se on vaikeaa.

Toivoisin kovasti, että saisimme biologisen tuholaistorjunnan toimimaan parvekepuutarhassamme. Ympäristölle haitallisia torjunta-aineita ei tee todellakaan mieli käyttää. On myös mukavaa, kun voi vain kerätä vihanneksia suoraan puutarhasta syötäväksi ilman, että niitä täytyy ensin pestä, olkoonkin että meillä "torjunta-aine" onkin yleensä ollut vain mäntysuopaliuosta.

Kirvojen poistoon paprikoista olen tosin jo päätynyt epätoivoissani kokeilemaan mäntysuopaa, vaikkei se välttämättä edes tehoa. Tänään ajattelin roudata koko parvekelaatikon suihkuun ja yrittää pestä kirvoja pois. Paprika on kyllä heti kasvihuonekurkun jälkeen tuholaismagneeteista pahin. Jos luopuisimme myös sen viljelystä, kirvoja saattaisi olla huomattavasti vähemmän.

Näkymä partsin ovelta takanurkkaan päin on nyt aika viidakkoinen.

Onneksi tuholaisia esiintyy ainakin toistaiseksi tosiaan vain muutamissa kasveissa. Toivottavasti saamme tilanteen pysymään hallinnassa, etteivät ne leviä laajemmalle. Parvekepuutarhassa on juuri nyt niin kaunista, että jaksan pysyä optimistisena.

36 kommenttia

  1. Näissä asioissa en ole yhtään asiantuntija, mutta meillä mäntysuopasuihkutukset ovat toimineet hyvin silloin, kun niihin on päädytty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, itsekään en asiantunne yhtään, mutta muistaakseni mäntysuovan torjuntatehoa tutkittaessa sen todettiin olevan melko tehoton - ainakin joitain tiettyjä tuholaisia vastaan - eikä se myöskään ole täysin haitaton. En muista, todettiinko sen tehoavan paremmin joihinkin tuholaisiin ja heikommin toisiin. Sitäkään en muista, oliko siitä haittaa itse kasville vai vain maaperälle. No, itsekin käytän sitä edelleen kirvojen poistoon. Jos ei muuta iloa, niin ainakin se helpottaa kirvojen "pesemisessä" pois. Muuten niiden tahmeiden otusten irrottaminen kasvista on aika työlästä, mutta mäntysuovalla sumutetuilta lehdiltä riittää, kun vähän pyyhkäisee sormilla, niin kirvat lähtevät mukana.

      Poista
    2. Kirvojen kanssa sitä meilläkin on käytetty.

      Poista
  2. Oi miten upealta näyttää, aivan ihana parvekeparatiisi! Hämmästys että vesimelonikin kasvaa noin upeasti:) Nuo kirvat on sitten harmillisia ja tuntuu että niitä vastaan saa koko kesän taistella:) Mäntysuopaliuos on kyllä täällä toiminut ainakin vielä. Leppoisaa alkavaa viikkoa♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Vesimeloni on ollut kyllä ihmetyksen aihe. Odotin sen epäonnistuvan heti alkuunsa, mutta siellä se kasvattaa tosiaan ensimmäistä meloniaan ihan mukavasti. :)

      Poista
  3. Onpa rehevää. Melonia minäkin ihmettelin. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi, saas ny nähä, kui sen kasvu edistyy! :)

      Poista
  4. Moi. Sulla on superhieno partsi! Ehditköhän tekemään mitään muuta kuin hoitamaan kasvejasi : ) Kristiina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) No, onneks meitä on täällä kaks hoitamassa niitä, ja kaikkina päivinä niille ei tarvitse tehdä välttämättä mitään. Välillä on kyllä vähän työläämpää, etenkin näiden tuholaistorjuntojen kanssa. :D

      Poista
  5. Mielenkiintoista miten onnistutte biologisessa ötökkätorjunnassa.
    Itse olen kovasti sen puolella myös.
    Meillä siitä ei kyllä puhuta ollenkaan, paitsi ne pari hyvää luomutilaa joilta kasviksia ja hedelmiä tilaan.
    Itselläni on hyötykasvina vain vanha sitruunapuu, joka sekin raukka on villakirpikirvojen armoilla. Onneksi pieni kerttunen ja mustarastas kurittavat niitä mukavasti ja hedelmistä pesen kirvat pois huolella.

    Koristekasveissa armottomimmat ovat kilpikirvojen lisäksi pelergonioihin iskevät "sievät pienet perhoset"! Oi taivas miten niiden toukat syövät viattomat pelargoniat nuppujen sisältä ja ontoksi kaikki varret! Siihen en tiedä mitää biologista keinoa kun suihkuta perhoset vedellä pois ja katkoa heti kaikki tuhotut varret ja nuput pois.
    Luonnonlaki, minkäs teet!

    Aurinkoista kesäviikkoa sinne ihanaan parvekeviidakkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, biologinen tuholaistorjunta saisi saada enemmän kannatusta viljelijöiden keskuudessa, mutta siinä on tosiaan omat haasteensa, joten en ihmettele, jos monia vähän arveluttaa lähteä kokeiluun.

      Pikkulinnut ovat kyllä parhautta! Syövät tosi tehokkaasti etenkin juuri isompia ötököitä. Kasvit ilmeisesti osaavat jopa "huutaa" lintuja apuun, jos toukat hyökkäävät massoittain.

      Meilläkin on ollut parvekkeella viime kesinä joitain perhosia, ilmeisesti kaalikoita, joiden toukat syövät salaatteja niin että rouskutus kuuluu. Niihin tuntuu tosiaan tepsivän parhaiten pois nyppiminen tai peseminen. Onneksi vielä pelargonioissa ei ole käynyt perhosia.

      Kiitos, ja ihanaa kesäviikkoa myös sulle! <3

      Poista
  6. Anonyymi9/7/18 14:57

    Onpa vehreää! Toivottavasti saatte tuholaiset torjuttua!

    VastaaPoista
  7. Hyvältä näyttää! Omassa puutarhassa ensiapu tuholaisiin on aina vesisuihku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, se on tosi kätevä! :) Parvekkeella tosin vähän vaikeampi kuin ulkotiloissa. :D

      Poista
  8. Vau mikä määrä kasveja!

    VastaaPoista
  9. Oh, ihana, runsas parveke, vau!

    VastaaPoista
  10. Onpa uhkeaa ja rehevää!
    Kiitos hyvistä luonnollisen torjunnan vinkeistä.
    Vaikken paljon sisätiloissa mitään kasvattelekaan, tämä auttoi heti oivaltamaan, missä olen mennyt metsään noissa harvoissa yrityksissäni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luin tämän jo toiseen kertaan ja nyt huomasin uusia asioita, todella hyvä teksti! :-)

      Poista
    2. Kiitos, kiitos, tosi mukavaa kuulla! :)

      Poista
  11. Mä en oo ikinä kuullutkaan moisesta torjunnasta! Voiskohan punkeista saada kuvoa työssään? :D kuulostaa tosi mielenkiintoiselta.

    Ja aivan ihanan rehevä viidakkopartsi, on käytetty neliöt tehokkaasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Valitettavasti punkit on tosi tosi pieniä. Ne juuri ja juuri näkee paljaalla silmällä, niin kuin itse vihannespunkitkin. Jos operoisin tosi hyvällä kameralla, voisin saada kuvattua - ehkä videota ainakin, koska liikkeestä ne lähinnä havaitseekin - mutta ei mun kameralla onnistu. :D

      Poista
  12. Ihanan vehreää! Ja kaikkea sitä oppii: en minäkään todellakaan tiennyt, että voi ostella erilaisia petopunkkeja tuholaisia tuhoamaan! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi, mukavaa että olen onnistunut levittämään biologisen torjunnan ilosanomaa! :) Sopivissa olosuhteissa se on oikeasti varmaan kaikkein järkevin tapa torjua tuholaisia kasveista. Paino sanoilla "sopivissa olosuhteissa". :D

      Poista
  13. Mielenkiintoista tietoa. Olisi hienoa jos tuholaismyrkkyjen käyttöä saisi vähennettyä luonnonmukaisin tavoin.

    VastaaPoista
  14. Kerrothan kesän edetessä miten tuholaistorjunta sujuu?

    VastaaPoista
  15. Olipas kiinnostava postaus. Yritin yhtenä kesänä kasvattaa kurkkua ja tomaattia ja kaiken maailman yrttejä ilman kasvihuonetta eikähän siitä mitään tullut. Muutaman hassun tomaatin onnistuin saamaan sadoksi, näivettämän kurkun heti alkuunsa ja tappamaan kaikki yrttikasvit. :) Ei tullut mieleenkään, että voisi biologista tuholaistorjuntaakin tehdä! Minä vain luovutin kasvit tuholaisille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasvihuonekurkku onkin muuten tosi vaikea avomaalla ja erittäin herkkä tuholaisille. Avomaankurkku saattaa olla helpompi - siitä minulla ei ole oikeastaan kokemusta.

      Poista
  16. Meillä ei ole ollut tänä kesänä MITÄÄN tuholaisia parvekkeella! Miehen ruusu sai heti tullessaan tehokuurin mäntysuopaliuosta, eivätkä kirvat päässeet käsiksi siihenkään. Kuivuus tosin on valitettavasti hieman vaivannut, kun kasvit joutuivat olosuhteiden pakosta muutamaksi päiväksi oman onnensa nojaan - suurimmat vahingot saatiin kuitenkin onneksi korjattua :)

    VastaaPoista