blogi luonnosta ja luonnonläheisestä elämästä

Kaupunkiviljelijän syyskesää

30.8.2021

Kesän hellejaksot olivat niin pitkät ja rankat, että toivotan viilenevän syksyn avosylin tervetulleeksi! Onhan kesä ja lämpö ihanaa, mutta tämä kesä on ollut liian kuuma. Olen kiitollinen, kun helteet jäivät taakse. Loppukesä on ollut kasvimaankin puolesta mukavan leppoisaa, kun sadetta on riittänyt, eikä jatkuvasti ole tarvinut kantaa vettä.


Leppäkerttu lipstikan lehdellä

 

Kesän sateisuuteen tai sateettomuuteen kiinnittää paljon huomiota, kun kantaa vettä viljelyksille. Sadepäivä on huilauspäivä vedenkantourakasta. Niitä oli kesäkuun alusta heinäkuun puoliväliin vain muutama. Sitten alkoivat epävakaisemmat säät. Nyt vettä ei ole tarvinut enää pariin viikkoon kantaa ollenkaan. Kunpa nämä kaikki sateet vain olisivat tulleet tasaisesti pitkin kesää, eivätkä yhteen menoon nyt loppukesällä!


Onnistuimme kuitenkin pitämään kasvimaamme vihreänä läpi helteiden. Satoa on tullut, joskin pääasiassa vähemmän kuin viime vuonna. Tomaatteja ja perunoita on saatu hieman. Kesäkurpitsoita on tullut vain pari. Avomaankurkkuja kypsyi yksi. Yrteistä lipstikkaa on riittänyt oikein kunnolla kerättäväksi. Härkäpapu on ainoana jopa satoisampi kuin aiemmin.

 

Härkäpavut
 

Kesäkurpitsa

 

Pieni kukkaniittymme, jonka kylvimme viime vuoden keväänä yhteen viljelylaatikoistamme, on ilahduttanut läpi kesän. Viime vuonna siinä kukki vain pari lajia, mutta tänä kesänä jo paljon useampia. Sitä on ollut ilo katsella. Se on ollut iloksi myös rusakolle, joka on erään naapurimme havaintojen mukaan asunut viljelyksillämme ja syönyt kukkia. Puna-ailakista lähtivät nuputkin parempiin suihin.


Onneksi tämä ylemmässä kerroksessa asuva naapuritalon asukas, joka näkee ikkunastaan viljelyksillemme, kertoo havainnoistaan. On ollut mukava tietää, että pupu se siellä vain tekee tuhojaan, eikä kukaan perseilevä ihminen. Myöhemmin kesällä viljelylaatikoillamme on kyllä käynyt myös joku ihminenkin rosvoamassa satoa.


Keltasauramot viljelylaatikkoniityllä heinäkuussa


Mistä syksy alkaa ja mihin kesä päättyy? Joku ajattelee kalenterikuukausien mukaan: syyskuussa alkaa syksy. Meteorologisesti terminen kesä päättyy, kun vuorokauden keskilämpötila tipahtaa pysyvämmin +10 asteen alapuolelle. Terminen kesä kestää Etelä-Suomessa neljä kuukautta, toukokuun loppupuolelta syyskuun alkupuolelle. Tähtitieteellinen syksy alkaa puolestaan syyspäivän tasauksesta, joka on 22. tai 23. syyskuuta.

 

Tykkään seurata syksyn merkkejä syyskesällä vähän niin kuin kevään merkkejä kevättalvella. Pihlajanmarjojen punertuminen ja tervapääskyjen katoaminen muuttomatkalleen ovat alkavan syksyn merkkejä. Kun kesälinnut ovat lähteneet ja syyslinnut vallanneet maiseman, on syksy. Kun vaahterat saavat ruskan värit, on syksy.


Viime viikolla havahduin ensimmäistä kertaa tänä kesänä siihen, että tervapääskyjä ei enää näkynyt. Niitä pesii joka kesä lähiömme korkeimpien kerrostalojen räystäissä. Ne ilmaantuvat toukokuussa, lentävät koko kesän riemukkaasti kirskuttaen ympäriinsä ja katoavat sitten aivan yhtäkkiä. Yhtenä päivänä ne vielä tekevät kaarroksiaan talojen yllä, mutta seuraavana taivas onkin tyhjä.


Samettikukkia


Laitoin tähän viimeaikaisten kuvien lisäksi pari heinäkuulta. En ole taaskaan kauheasti kuvannut saati postannut viljelyjuttuja. Viljelyvuoden päätteeksi pitää ainakin kirjoittaa vielä perinteinen satokooste.

 

Mistä syksy sinun mielestäsi alkaa?

18 kommenttia

  1. Enpä ole koskaan miettinyt, milloin syksy mielestäni alkaa. Tungen kesän ja syksyn väliin tomerasti syyskesää, jotta voin välttää liian täsmällistä siirtymää 😂. Nyt on mielestäni vielä syyskesää. Ihan näillä huudeilla se syksy kuitenkin on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin, tykkään puhua syyskesästä. Se on selkeästi ihan oma konseptinsa. Ei ihan ydinkesä, muttei vielä syksykään. Sanoisin, että syyskesä alkaa elokuun puolivälin paikkeilla ekojen syksyn merkkien myötä, ja päättyy sitten, kun terminen syksy alkaa, mikä tapahtuu yleensä syyskuun lopulla.

      Poista
    2. Kuulostaa ihan oikealta 😏

      Poista
  2. Syksy tekee tuloaan hiipien, en pysty tarkkaan sanomaan että tänään on vielä kesä ja huomenna syksy. Onneksi siirtymä on loiva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, syksyyn ehtii tottua, kun muutos on useimmiten hidas.

      Poista
  3. Ehkä helteet ja niiden jälkeinen sadekausi sekoittivat oman vuodenaikatutkani,en osaa tänä vuonna oikein mieltää huomista syyskuun alkua vielä syksyksi.Ei vielä ole tuoksunut syksyltä,tunnen sen joka vuosi kun se ensimmäisen kerran tapahtuu.Luulen,että siihen tarvitaan se tietty kuulaus,jota vielä ei ole ollut.
    Kyllä tämä syyskesää tai kesäsyksyä vielä on.😊 Onneksi!
    Eilenkin oli ihan hellettä paikoittain kun olimme perhepicknikillä.
    Vienoista syksyn haikeutta tunsin kun kirjoitit noista pääskyistä niin osuvasti.
    Tyttäreni näki vielä eilen retkellämme haarapääskyn ja olin hiukan surullinen kun en itse kerennyt sitä huomaamaan.Maalla tervapääskymme,jotka asuvat talon kattolipan alla lähtivät jo elokuun alussa.
    Sen kyllä huomaa kun niiden iloinen tirskunta ja iltainen taivasralli loppuu talon päältä.🙁
    Minäkin sain tänä vuonna vain yhden kesäkurpitsan,viime vuonna kymmeniä.Venähti reissujen väli maalle sen verran pitkäksi,että kerkesi kasvaa puolimetriseksi.Kasvi vaali ja kasvatteli vain yhtä kurpitsaa kuivan kauden tähden.Minulla oli sille poissaollessani vain kahden litran vesipullo ylösalaisin kastelijana.
    Perunaa varmasti saan syyskuun lopulla,mutta papuni taitavat mennä kotiloiden syövereihin,ainakin viimeksi lehdet olivat jo melkein syödyt.Samoin persilja ja tilli ja samettikukka-viljelmissä enää rangat pystyssä.
    Hurmaavan kauniit nuo teidän keltaiset,ei kerrotut samettikukat!😍
    Mukavaa syssyn odottelua!❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syyskesää tämä minustakin on. Eilen ja edellispäivänä oli suorastaan kuuma sää meilläkin. Ja syksyn tuoksu, se on kyllä ihan oma juttunsa. Tosi keskeinen syksyn merkki, joka vielä puuttuu.

      Näin viikonloppuna myös haarapääskyjä vielä. Ne ovat kerääntyneet nyt rantaruovikoihin, valmistautuvat lähtöön. Tervapääskyt katoavat meiltäkin yleensä elokuun aikana, viimeistään puolivälissä. Tänä vuonna en jotenkin noteerannut, milloin ne tarkkaan ottaen lähtivät, kun yhtäkkiä vain havahduin siihen, että hei, enpä ole havainnut niitä hetkeen. On ollut niin sateista, että en ole ollut joka ilta ulkona niitä katselemassa. Mutta kyllä niitä vielä Turun seudulla on joitain nähty, että eivät kaikki ole vielä suunnanneet muutolle.

      Yksikin kesäkurpitsa on onneksi parempi kuin ei yhtään. Toivottavasti saat muutakin satoa! Hankimme yksinkertaisempia samettikukkia, kun ajattelimme, että niistä on hyönteisten helpompi saada mettä - ei tarvitse penkoa kymmenien lehtilaskosten seasta.

      Kiitos ja samaa!

      Poista
    2. Olin jo päättänyt,että haluan ensi kesäksi löytää tuollaisia samettikukkia.
      Nyt kun vielä perustelit noin hienosti,asiasta tuli must.😊

      Poista
  4. Sään puolesta kulunut kesä on tarjonnut kaikkea kerralla liikaa. Vettä sai tänä kesänä totisesti kantaa selkä vääränä kasvimaalle. Osan kasteluahkeruus varmasti pelasti, osaa ei sekään.
    Kesäkurpitsa tuotti harvinaisen huonosti satoa. Sen sijaan spagettikurpitsa ilahduttaa runsaudellaan.
    Syyskuun nimen voisi hyvin muuttaa joksikin muuksi, sillä täällä etelärannikolla syksy ei enää vuosiin ole tullut syyskuussa. Loppukesä- tai syyskesäkuukausi kuulostaisi paljon paremmalta. Minun kesäni jatkuu yleensä syyskuussa, vaikka kuun lopulla syksyn merkit ovatkin jo voimakkaasti läsnä. Ehkä syksy alkaakin vasta lokakuussa. Tilastojen mukaan kesäkin alkaa nykyisin huomattavasti entistä aiemmin eli olkoon kesä toukokuusta syyskuun loppuun ja sen jälkeen sitten syksy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totisesti! Ehkä meidänkin olisi pitänyt kokeilla taas spagettikurpitsaa. Sekin on aiemmin menestynyt viljelylaatikoilla.

      Niinhän se terminen kesä usein jo meneekin täällä, että alkaa toukokuussa ja päättyy syyskuussa. Ei tarvitse vielä elokuussa hoppuilla puhumaan syksystä, kun on vielä yli kuukausi kesää jäljellä. :D

      Poista
  5. Syksy on pimeneviä iltoja, punastuvia lehtiä ja kylmiä sumuaamuja. Eli minä elän jo syksyä.
    Mainitsit lipstikan. Olen ihan innoissani tuosta mausteesta. Ostin viime talvena sitä kauppahallista ja käytin "lähes kaikkeen" ruokaan. Keväällä hankin yhden lipstikan taimen ja kylvin sitä myös siemenistä. Kylvös ei onnistunut, mutta tuo yksi taimi on kasvanut rotevaksi ja siitä napsin tuoretta maustetta ruokiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lipstikka on ihana ja monikäyttöinen! Sillä saa täyteläisen, ryytisen, "lihakeittomaisen" maun. Se on monivuotinen ja kasvaa vuosi vuodelta isommaksi, joten ehkä taimi, jos se on hyvässä paikassa talvehtimaan, nostaa taas ensi kesänä uutta versoa.

      Poista
  6. Kesä oli varsin kummallinen oikeastaan keväästä lähtien. Toukokuun loppupuolella iski huhtikuun kylmä ja sateinen sää, kesäkuu oli lämmin mutta todella sateinen, heinäkuussa ei tullut pisaraakaan vettä ja hellettä piisasi. Elokuussa alkoi taas sadekausi ja jo puolivälissä kuuta alkoi tuntua syksyltä. Yritän aina venyttää kesän mahdollisimman pitkälle niin, että vähintään elokuun loppuun saakka on kesä. Tänä vuonna se oli mahdottoman vaikeaa. Ei tuntunut edes loppukesältä, vaan suoraan alkusyksyltä. Nyt on keli kuin lokakuussa. Yritä tässä sitten ajatella, että on alkusyksy. Mitähän viimeiset kuukaudet ennen talvea tuovat tullessaan? Vähän tasapainoisemmin olisin toivonut kasvukauden säiden jakautuvan. Teilläkin on ollut hirmuinen urakka vettä viljelyksille kantaessa.
    No, onneksi ei ole vielä ollut hallaöitä, vaikka kyllä nämä kahden asteen yölämpötilat jo alkavat herkimpiä kasveja kurittaa. Pitää vain käydä etsimässä lisää harsoja käden ulottuville. Mukavaa syyskuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä säät menivät ihan päinvastoin, mutta kummallinen oli kesä täälläkin. Tosin ei kummallinen verrattuna muutamaan viime vuoteen, vaan kummallinen verrattuna ns. lapsuuden kesiin, joihin aina tietysti vertaan.

      Täälläkin on nyt alkanut viiletä, mutta vielä viikko sitten oli kesäisen lämmintä. Pian pitää siirtää huonekasveja parvekkeelta sisälle, etteivät epähuomiossa palellu yöllä.

      Poista
  7. Syksy on minulle värikkäitä lehtiä sekä viileitä ja pimeneviä iltoja ja aamuja

    VastaaPoista
  8. Teillähän on monenmoista mukavaa palstallanne! Täälläkin otetaan syksy avosylin vastaan, ja minulle se merkitsee mm. luonnon väriloistoa, kypsän viljan tuoksua, pimeneviä ja viileneviä iltoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep! Oi, kypsän viljan tuoksu on kyllä jotain niin tunnelmallista.

      Poista