blogi luonnosta ja luonnonläheisestä elämästä

Laatikkoviljelykesän startti

1.6.2021

Turun laatikkoviljelytoiminta jatkuu, joten neljän viljelylaatikon kokoinen kasvimaamme saa jatkaa olemassaoloaan lähimetsikössä, kaupungin maapläntillä, taloyhtiöiden pihojen välissä. Viime kesinä olemme tehneet enimmät istutukset ja kylvöt toukokuun lopulla tai viimeistään kesäkuun alussa, ja samanlaisessa aikataulussa oltiin tänäkin vuonna. Taimet ja siemenet pääsivät multiin 25.5. 

 

Kevään taimihankinnat ja suorakylvöt


Tänä keväänä emme esikasvattaneet mitään itse. Ikkunalaudalla oli ruuhkaa sieniviljelyboksien takia, ja huonekasvien ripsiäisongelma olisi melko varmasti uhannut taimien menestystä. Helpompaa oli ostaa valmiit, terveet taimet. Toveri Krotti osti meille luomutaimia Ruohonjuuresta: kaksi kirsikkatomaattia, kaksi kesäkurpitsaa ja kuusi varsiparsakaalia.

 

Taimet selvisivät hyvin heti istutuspäivän jälkeen iskeneestä myrskystä, ja tulipahan multa ainakin rankkasateen myötä kunnolla märäksi. Toinen tomaateista taittui, mutta olemme ennenkin saaneet katkenneen latvan lähtemään uuteen kasvuun pistokkaana, joten katsotaan nyt, miten sen käy.

 

Kesäkurpitsa
 

Lehtikaali, auringonkukka, härkäpapu, herne, pinaatti, kehäkukka, samettikukka, krassi ja lehtisalaatti suorakylvettiin, sillä aiempinakin kesinä ne ovat ehtineet hyvin ilman esikasvatustakin. Sipuleita on muutama tulossa. Parsa selvisi jälleen yhdestä talvesta ja on kasvattanut tänä keväänä jo seitsemän versoa. Parsasatoa on siis saatu kerätä!

 

Lisäksi on yrttejä. Lipstikka, timjami ja ruohosipuli ovat talvehtineet jo useamman talven yli. Timjami kituuttaa, mutta lipstikka on kasvanut oikein muhkeaksi. Korianteri ja lehtipersilja ovat ruukkuyrttien jämistä tänä keväänä istutettuja. Viljelylaatikoiden vieressä on myös viimevuotiseen tapaan pari erillistä multasäkkiä, joissa kasvaa perunoita.  


Viljelylaatikoistamme kaksi on syviä, kahden lavakauluksen korkuisia, ja kaksi matalia, yhden lavakauluksen korkuisia. Syvistä laatikoista toinen on monivuotisten kasvien paikka, ja lisäksi istutamme siihen tomaatit ja kurpitsat. Toisessa ovat korkeat kasvit, kuten auringonkukat ja härkäpavut, minkä lisäksi laitamme sinne muut, enemmän tilaa juurilleen kaipaavat lajit. Matalissa laatikoissa on hyvä kasvattaa salaatteja ja muita pienijuurisempia kasveja.


Parsa ja ruohosipulit


Pieni kukkaniitty viljelylaatikossa

 

Matalista viljelylaatikoista toinen on ollut jo jokusen kesän pääasiassa "kukkaniittynä", mutta aiemmin olemme kylväneet siihen aika yksipuolisen valikoiman helposti kasvatettavia lajeja, kuten hunajakukkaa. Seassa on myös ollut joitain vihanneksia, mitä sinne nyt on tullutkaan milloinkin heitettyä kasvamaan. 


Viime vuonna päätimme kokeilla tehdä siitä ihan oikean pikkiriikkisen niityn. Lisäsimme mullan sekaan hiekkaa ja kalkkia ja kylvimme luonnonvaraisinakin Suomessa esiintyvien niittykukkien siemeniä. Ensimmäinen kesä oli vähän vaisu. Laatikossa kasvoi pääasiassa heiniä sekä apiloita ja orvokkeja. Pintaan nousi kuitenkin myös joitain lehtiruusukkeita. Se lupasi varovaisesti hyvää, sillä monet niittykukat tekevät ensimmäisenä kesänään vain lehdet maanrajaan, ja kukkavarsi kasvaa vasta seuraavana vuonna.


Tänä keväänä viljelylaatikko-kukkaniittymme näyttääkin jo aika erilaiselta kuin viime vuonna. Nyt mullan pinta on monenlaisten, tottumattomalle silmälle enimmäkseen vieraan näköisten lehtien peitossa ja kukkavarsiakin jo kohoaa. Kevään ensimmäisinä kukkijoina nuppunsa ovat avanneet ihastuttavat puna-ailakit. Jes, olemme saaneet ainakin yhden niittykukan jo kukkimaan!


Puna-ailakki


Vaikkei ole omaa pihaa, jonka nurmikkoa muuttaa kukkaniityksi, voi kuitenkin yrittää tehdä jotain muuta pientä luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Opin kimalaistutkija Dave Goulsonin erinomaisesta Kimalaisen kyydissä -kirjasta, että pölyttäjähyönteisten kohdalla pienilläkin teoilla on oikeasti merkitystä. Monet ympäristöongelmat tuntuvat täysin hallitsemattomilta, eikä ole varmaa, voiko yksilön valinnoilla lopulta muuttaa mitään, mutta ainakin pölyttäjien ahdinkoa voi auttaa konkreettisesti aika yksinkertaisillakin tavoilla. Se luo toivoa.

 

Tämän postauksen kuvat on räpsitty viljelylaatikoilta istutuspäivän pilvisenä iltana miltei hämärässä. Pitääpä mennä valoisammalla säällä ottamaan kuvia puna-ailakeista, niin niiden täyteläinen väri pääsee oikeuksiinsa.

6 kommenttia

  1. Mahtavaa!
    Aina vähän kutkuttaa, että jospa itsekin.
    Päädyn kuitenkin tässä vaiheessa elämää tyytyä perennapenkkiin istutettuun ruohosipuliin. Se menestyy mainiosti 😊.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruohosipuli on kyllä ihana. Talvehtii hyvin, tuottaa satoa, on monikäyttöinen ja kukkiikin kauniisti.

      Poista
  2. Kaikenlaista olet siellä viljelemässä. Minuun on iskenyt laiskuus lavaviljelyn suhteen. Olen menettänyt mielenkiinnon niitä kohtaan, enkä tiedä mistä johtuu. Masentavaa on kuitenkin katsoa kun kaksi laatikoista on vielä tyhjinä, vain muutama rikkaruoho asukkeina.
    Itse tykkään kuvata pilvisenä päivänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sun. Ehkä jotain helppoa ja vaivatonta suorakylvönä tai valmiina taimina?

      Pilvisellä säällä on vaikeampi saada kuviin kontrastia. Mutta voimakas keskipäivän aurinko on vielä vaikeampi, kun kaikesta tulee liian jyrkkää. Parhaat kuvausolot ovat mielestäni aurinkoisina tai puolipilvisinä aamuina ja iltoina.

      Poista
  3. Siellä on viljelyt jo hyvällä mallilla! Minä kylvin viimeiset siement vasta eilen, mutta kyllä nekin ehtivät satoa tuottaa:)
    Meillä on pikkuhiljaa kukkapenkkeihin eksynyt luonnonkukkia. Ensin ajattelin etteivät ne sinne kuulu ja kiskoin irti, mutta pikkuhiljaa on mieli muuttunut. Nykyään niitä löytyy ainakin puna-ailakkia, kissankelloa, virmajuurta, koiranputkea. Toki osaa näistä on pakko poistaa kukinnan jälkeen, että kukkapenkissä kasvaa myös jotain muuta sinne istutettua;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö ole se jokin vanhan kansan sanonta, että hallat loppuvat vasta jonain tiettynä päivänä kesäkuuta, joten siihen asti odotteleminen on ihan ok? :D

      Hauskaa! Monet luonnonkukat ovat tosi nättejä ja sopivat hyvin kukkapenkkiin koristekukkien sekaan. Puna-ailakki ja kissankello ovat jotenkin aivan erityisen nättejä minusta.

      Poista