blogi luonnosta ja luonnonläheisestä elämästä

Lintuvuosi 2020 paketissa

21.2.2021

Vuosi on lähtenyt mukavasti käyntiin myös lintuharrastuksen osalta. Pieniä retkiä on tullut tehtyä ja kivoja talvilintuja havaittua. Meillä on taas linturuokinta metsikössä keittiön ikkunan takana, joten pikkulintujen puuhailua on saanut tarkkailla kotoa käsin. Ruokinnalla on kyllä käynyt myös useampi metsähiiri. Ennen pidempiä puheita tämän vuoden lintuharrastuskuvioista palataanpa kuitenkin vielä viime vuoteen.


Aneriojärven lintutorni, Salo

 

Olen harrastanut lintuja oikeastaan lapsuudestani saakka, mutta 2020 oli kuitenkin vasta elämäni kolmas vuosi, jona pidin tarkasti kirjaa havaitsemistani lintulajeista eli laskin vuodenpinnoja. Ensimmäinen kerta oli 2017, jolloin listaani kertyi 179 lajia, joista vain 157 Suomesta. Retkeilin tuolloin myös Virossa. Toinen oli 2019, jolloin vuodareita tuli 166, kaikki Suomesta. Lisäksi silloin laskin myös ekopinnat, eli ilman moottoriajoneuvoilla liikkumista havaitut lajit, joita tuli vain 66. 


Vuoden 2020 tulokseksi sain mukavat 183 lajia, joista 178 Suomesta ja 57 ekopinnoja. Sekä kokonaissumma että Suomen luku olivat melkolailla isommat kuin yhtenäkään aiempana vertailukelpoisena vuonna, joskaan eivät toki mitenkään erikoisen suuret totisten bongareiden mittapuulla. Ekopinnoja kertyi taas aika vaatimaton määrä.


Kattelus, Lohja
 

Vertailukelpoisten vuosien joukossa 2020 oli selkeästi aiempaa ahkerammin linturetkeilty kuin edelliset. Lintujen havaitsemiseen vaikuttaa tietysti tuuri, ja opettelemalla paremmaksi tunnistajaksi löytää enemmän, mutta eniten merkitystä tuntuu olevan yksinkertaisesti retkeilyn määrällä. Mitä enemmän, monipuolisemmin ja parempiin aikoihin liikkuu erilaisissa maastoissa, sitä enemmän havaitsee lintuja. 

 

Viime vuonna olisi varmaan saavutettu jo 200 lajin haamuraja, jos olisin tehnyt enemmän tavoitteellisia linturetkiä myös kesällä, mutta minulla oli liikaa muuta tekemistä. Sen sijaan kevään, syksyn ja alkutalvenkin mittaan tein retkiä paljon enemmän kuin ehkä ikinä ennen. Syynä oli tietenkin pandemia, joka vei suurimman osan muista harrastuksistani ja riennoistani. 

 

Etenkin maalis-toukokuussa retkeilin runsaasti. Turun lähiluontokohteissa oli valtavasti ruuhkaa, joten en hirveästi tehnyt retkiä niihin kaikkein käydyimpiin kohteisiin. Etsiydyin etäälle ruuhkista, epämääräisempiin paikkoihin, kauemmas kaupungista. Poikkeusolojen tuoma poikkeuksellinen retkeilyaktiivisuuteni näkyykin vain vuodenpinnojen kokonaissaldossa, ei niinkään ekopinnoissa.

 

Luulin aiemmin, että 100 ekopinnaa olisi minulle helppo tavoite, mutta ei se nykyisellä asuinpaikallani ja harrastustyylilläni olekaan. Vuoden 2020 tavoitteeni oli ylittää edellisen vuoden ekovuodarimäärä. Siitä jäin kuitenkin 9 lajin päähän. Oikeastaan en tehnyt koko vuonna yhtään pidempää ekopinnaretkeä, vaan kaikki 57 lajia ovat noin kolmen kilometrin säteeltä kotoani, enimmäkseen samasta lähiöstä. Siihen nähden numero onkin yllättävän iso. Varsinaisten ekopinnaretkien toteutumatta jääminen on kyllä sääli.

 

Kuusisto, Kaarina


Kirkniemi, Lohja
 

Vuoteen mahtui jälleen hurjasti hienoja ja tietenkin myös vähemmän hienoja retkiä, luontohetkiä, kohtaamisia ja hauskoja tilanteita, joissa riittää muisteltavaa. Haluaisin voida jotenkin listata merkittävimmät tapaukset, mutta en oikein kykene valitsemaan. 

 

Kun mietin, mitä jäi päällimmäiseksi mieleen, ajatuksissani vilisevät sikin sokin alkukevään kuulaat illat lintutorneilla ja siniset kesäyöt, hetket juhannuksen roadtripiltä ja heinäkuiselta vaellusretkeltä, talven himmeä harmaus, tuhansien hanhien kaakatus syysiltana, kuhankeittäjän suloinen laulu saaristolehdossa, kehrääjän surina, lehtopöllöjen huudot, peltosirkun rauhalinen värssy kuumana tuulisena alkukesän päivänä - ja loputtomat muut luonnossa vietetyt hetket.


Vuoden viimeisenä päivänä yritin bongata hiiripöllöä, mutta en löytänyt sitä. Sen sijaan löysin itseni seisomasta hämärtyvässä, lämpimässä, sateentihkuisessa illassa hakkuuaukean reunassa kuunnellen etäältä kantautuvaa teerien pulputusta. Miten hassua ja ennalta-arvaamatonta, että vuoden viimeinen lintuhavaintoni olikin teeri. Uuden vuoden ensimmäinen laji sen sijaan oli hyvinkin todennäköinen vaihtoehto, talitiainen.


Lampaita rantaniityllä Raisionlahdella


Vasarlanlahti, Lohja

 

Täytyy sanoa, että kokonaisuutena vuosi 2020 jätti minulle oikein lämpimät muistot niin lintujen ja retkeilyn osalta kuin laajemminkin omasta elämästäni. Tiedän, miten etuoikeutettu olen voidessani sanoa näin. Maailman tilanne oli monin tavoin todella hirveä, enkä missään tapauksessa tarkoita vähätellä sitä saati muiden ihmisten kärsimyksiä, mutta kun ajattelen vain omalle kohdalleni sattuneita asioita - niitä jotka koin itse, enkä tiedotusvälineiden kautta - niin oikeastaan 2020 oli enimmäkseen oikein hyvä vuosi.

 

Olen todella ekstrovertti ja aktiivinen persoona, mutta oikeasti poikkeusolojen pakottama hengähdystauko sosiaalisesta toiminnasta, kalenterin tyhjentäminen ja vapautuneen ajan käyttäminen luonnossa ja tietenkin myös kotosalla oleskeluun oli äärimmäisen tervetullutta. En edes tiennyt kaipaavani sitä niin kovasti ennen kuin se väkisin tapahtui! Nyt toivon, että tämän erikoisen aikakauden myötä oppisin pysyvästi varaamaan enemmän aikaa itselleni, kotona olemiselle ja luontoharrastuksilleni kaikelta muulta tekemiseltä.

 

Lehtopöllö päivälepopaikassaan Lenholman lehdon latvustossa Paraisilla
 

Toistaiseksi 200 lajia vuodessa pysyy tavoitteena, jota vähän vasemmalla kädellä yritän saavuttaa muun elämisen ohessa. Ekopinnojen osalta pyrin jälleen vain ylittämään edellisten vuosien tulokseni. Lisäksi kisailen leikkimielisesti itseäni vastaan myös siinä, saanko 100 lajia täyteen ennen toukokuuta. Tähän mennessä olen havainnut 21 lajia. Näillä näkymin pandemia vain jatkuu jatkumistaan, joten odotettavissa lienee edelleen runsaasti retkeilyä, kun moni muu harrastus pysyy tauolla.

 

Päätin kuvittaa tämän postauksen vaihtelun vuoksi kuvilla sellaisilta viime kevään ja kesän retkiltä, joista en muistaakseni ole vielä kirjoittanut blogiin mitään, tai ainakaan en ole jakanut kuvia. En ole varma, tulenko kirjoittamaankaan näistä, vaikka kuvia selaillessa aloinkin vähän jo harkita.


Veikkaan, että teistä lukijoistakin monella on meneillään ainakin 100 lintulajia -haasteeseen osallistuminen. Miten teillä on lähtenyt lintuvuosi käyntiin?

19 kommenttia

  1. Talvi ei oo ollut mitenkään suosiollinen lintujen valokuvauksen kannalta. Sää!! Kovat pakkaset, lumisateet ja harmaat kelit! No, kevättalvi voi kaiken muuttaa! Viime vuonna oli kaikenlaista vastusta hommassa. Tornia "kehitettiin" väärään suuntaan, henkilökohtaisessa elämässä haasteita ja korona! No, toivottavasti homma alkaisi sujumaan paremmin kesään mennessä! Olen optimisti kumminkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmi että on ollut vaikeuksia. Kovalla pakkasella ja/tai harmaalla säällä ei tosiaan ole kauhean kivaa kuvata. Myös jutut tornin tilanteesta ovat kuulostaneet aika rasittavilta! Mutta kevättä kohti alkaa useimmiten olla valoisampaa. Toivottavasti koronatilannekin alkaisi tänä vuonna jo taittua niin, että voisi palata kohti normaalielämää.

      Poista
  2. Ai että mitkä kivat kesäiset kuvat!

    VastaaPoista
  3. Kiitos kun kävit blogissani, sitä kautta löysin tämän kivan blogisi. Tässäkin postauksessa sinulla on niin hyvä teksti ja kauniit kuvat. Tuo lammaskuva on upea!

    VastaaPoista
  4. Pisteet ekopinnapainotuksesta! Itse en ole ajanut lintujen perässä minnekään, paitsi parille omalle, etäisemmälle talvilintujen syöttöpaikalle.

    2020 on ollut ihan hyvä vuosi, paitsi että kaikki lempiretkeilypaikat ovat täynnä ihmisiä. Harmillista, mutta parempi kait kuin päätön turhanlentely pitkin pallua...

    Pitäisi ostaa uudet lintukiikarit, emmin vielä. Ei kannata ostaa halpaa, kun alkaa tähän touhuun...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se onkin viisasta, olla turhaan ajamatta. Mitä suotta lähteä merta edemmäs kalaan.

      Samaa mietin, että vaikka retkikohteissa on ollut ruuhkaa ja ruuhkan lieveilmiöinä roskaa ja melua, niin onhan se varmasti maailman kannalta parempi, että suomalaiset roskaavat ja meluavat suomalaisissa metsissä, kuin lentävät toiselle puolelle planeettaa roskaamaan ja meluamaan. :D

      Mun lähipiirissä hankittiin kans just uusia kiikareita, joten perehdyin hiljattain valikoimaan. Jos on valmis maksamaan useita satasia, mutta ei lähemmäs tonnia, niin Lintuvarusteesta löytyy alta 500 euron esimerkiksi Zeiss Terra, jota olen testannut ja hyvältä vaikutti. Omat vanhat kiikarini, vuosikymmenen palvelleet, ovat Olympukset, joita vastaavaa ja uudempaakin mallia löytyy yhä Lintuvarusteesta, 400-500 euron hintaluokasta.

      Poista
    2. Katson noita, kiitos vinkeistä! Joku viissatanen on lähempänä omaa kaavailtua budjettia kuin tonni...

      Poista
    3. Hehe, ne 500 euron hintaluokkaiset ovat usein semmoisia ihan kohtuullisia harrastajan kiikareita. Minäkään en tuosta vain maksaisi tonnia - ei mulla edes ole semmoisia rahamääriä ikinä käytettävissä.

      Kiikareiden painoa kannattaa muuten vertailla, ettei sitten turhaan kanna mitään järkäleitä mukana retkillä, kun olisi voinut valita samasta hintaluokasta, muuten samantyyppisillä ominaisuuksilla paljon kevyemmät.

      Mutta täytyy sanoa, että ihan jo siinä 100-200 euron hintaluokassakin on kohtuullisia kiikareita, jos ei vaadi mitään erikoisempaa "suoritustehoa", vaan semmonen peruskiikari riittää. Parin satasen Nikonit ovat ihan jees, kaverilla on semmoiset. Toisella on Focukset, halpismerkki, mutta mukavat nekin.

      Poista
    4. Keveys on reunaehto ja tällaiselle koiranilmassa kyttääjälle ja melojalle pitää olla typpitäytteinen! Kuvanlaatu ei ole niin tarkkaa, eikä oikeastaan valotehokaan. Tämä rajaa halvimmat Nikonit pois... Kiitos taas neuvoista! :)

      Poista
  5. Hauskasti kuvista näkee retkien iltapainotteisuuden. Kovin tunnelmallista. :)
    Mietin itsekin vieläkö tässä vaikka keväämäällä kirjoittaisi loppuun viime vuoden Lohjan seudun linturetkestä. Se on tuolla luonnoksissa, jos vaikka jatkettaisi perinnettä niin voisi ennen sitä julkaista tuon viime vuotisen.

    Aika hiljaista on ollut linturintamalla. Tosin mitään muuta en ole käynytkään katsomassa kuin koskikaraa, muut on oikeastaan tullut ikkunabongauksina ja poikkeuksellisesti vain kotoa. Hurjat 17 lajia on saldo. :D Toivon ettei tänä vuonna tule mitään Uudenmaan sulkua, joka vaikuttaisi radikaalisti lintuilukauteen kuten viime vuonna kävi. Ja jos tänä keväänä myös pääsisi hieman vapaammin kaveriporukalla retkelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, sen siitä saa, kun ei vain osaa herätä aamulla, niin pitää retkeillä sitten illalla/yöllä. Näkee kauniita auringonlaskuja ja hämyisiä öitä ja hyttysiä.

      Mulla on sama tilanne. Viime kevään lyhyemmästä Lohjan retkestä (ns. heinätaviretkestä) kirjoitinkin aiemmin, mutta se pidempi The Lohjan retki on vielä kirjoittamatta. Kävin myös myöhemmin kesällä Paavolan tammella ja uudestaan Vasarlanlahden ojalla, mistä olisi myös kivaa kirjoittaa ja jakaa kuvia, mutta saapa nähdä, mikä näistä valmistuu postaukseksi. On kyllä hyvä ajatus julkaista postaus keväällä ennen mahdollista seuraavaa Lohjan retkeä. Olis myös hauskaa, jos sellaisen retken voisi taas toteuttaa, mutta katsoo nyt, miten tilanteet kehittyy.

      Täälläkin toi lajisaldo jumittaa siinä 20 lajin pinnassa, että ei sen ihmeempiä. Pöllöjä on yritetty, mutta eipä ole vielä kuulunut huhuilua.

      Poista
  6. Upeita paikkoja kuvissa!

    VastaaPoista
  7. Hienoja saavutuksia sinulla!
    Itse olen hyvin noviisi,hissukseen uusia lajeja pongaileva,enemmänkin sellainen luontoa hengittävä täti-ihminen.😊
    Oma kohokohtani viime vuonna oli nähdä töyhtötiainen-jopa kahdella eri metsäretkellä,ensimmäistä kertaa elämässäni.Olin aivan täpinöissäni!
    Näihin sinun kuviisi upposin tällä kertaa!Upeita kesäisiä tunnelmia!
    Ja tuo lehtopöllö!Wau!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Töyhtötiainen on kyllä ihan mahtava otus. Niin kaunis ja pieni ja ihmeellinen. Niiden määrä on vähentynyt aika paljon. Jokainen kohtaaminen on merkityksellinen.

      Poista
  8. Hei! Haastan sinut hymy huulille - haasteeseen mukaan! ☀️ Hymy huulille - haasteen idea on kommentoida muiden bloggaajien postauksia tai kehua blogia.

    Toivottavasti otat haasteen vastaan!

    http://jasukuvaa.blogspot.com/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Jahka pidän taas blogienlukutuokion, otan haasteen vastaan ja jätän paljon kehuja.

      Poista