blogi luonnosta ja luonnonläheisestä elämästä

Sienestystä Pomponrahkalla

18.9.2019

Tästä piti taas uutisten mukaan tulla huono sienisyksy kesän vähäsateisuuden ja kuumuuden takia, mutta minulla on kyllä sellainen fiilis, että olen saanut saalista oikein hyvin. Olen syönyt niin monta sieniateriaa, että välillä on alkanut miltei kyllästyttää, ja saalista on riittänyt säilöttäväksikin - eikä sen ehkä satoisimman sienen eli suppilovahveron kausi ole kunnolla edes alkanut vielä!


Syksyni eka varsinainen sieniretki tuli tehtyä toiveikkaasti heti elokuun alussa, vaikka kesä olikin tosiaan ollut sitä ennen melko kuiva. Suuntasin Pomponrahkaan, sillä kosteassa suomaastossa on kohtuulliset mahdollisuudet löytää sieniä kuivempanakin kesänä.

Retkeä edeltävänä päivänä oli saatu kunnon ukkoskuuro ja myös retki-illan aluksi satoi hetken. Eivät nämä sateet kuitenkaan vielä ihmeitä ehtineet saada aikaan. Metsässä oli melko vähän sieniä. Muutama satunnainen tatti, kanttarelli ja orakas kuitenkin onneksi löytyi, joten tyhjin ämpärein ei tarvinut lähteä ja iltapalaksi pääsi haukkaamaan sienileipää.



Pienestä sienisaaliista huolimatta olin tyytyväinen, että tulin lähteneeksi. Oli tosi mukavaa tehdä kävelylenkki sateenraikkaassa metsässä ja päästä nauttimaan kukkivien kanervien vaaleanpunaiseksi maalaamasta suomaisemasta. Ilta-auringon paiste oli myös mitä kauneinta.

Käyn Pomponrahkalla liian harvoin. Mainio suojelualue monipuolisine metsä- ja suomaastoineen sijaitsee vain parin kilometrin kävelyn päässä meiltä, mutta jostain syystä sinne ei tule lähdettyä kovin usein. Pomponrahkan merkitty rengasreitti on juuri sopivan pituinen pienelle iltakävelylle.

Pitäisiköhän tässä aloittaa itsekseen jokin uusi retkeilyhaaste? Piipahdus lähimmällä luonnonsuojelualueella vaikkapa edes kerran kuussa?


Kamera on kulkenut aika vähänlaisesti mukana syksyn muilla, menestyksekkäämmillä sieniretkillä, mutta ajattelin kuitenkin koittaa saada myöhemmin vielä kirjoitettua enemmän sienisyksystä. Ehkäpä tulen vielä jollain retkellä myös kuvanneeksi sieniä.

17 kommenttia

  1. Tuo Pomponrahka on nimenä kyllä tuttu, mutta en oikein edes tiedä missä päin se on. Ehkä Pöytyä, Yläne suunnalla?
    Meillä on myös syöty jo pari kertaa sieniruokaa ja hyväähän se on. Sienisaaliit eivät kuitenkaan, ainakaan vielä, ole olleet kovin runsaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pomponrahka on itse asiassa Turussa mutta ihan lähellä kaupungin rajaa Ruskoon/Raisioon päin. (Kurjenrahka puolestaan on Pöytyällä/Yläneellä.) Odotan suppilovahveroiden varsinaisen satokauden alkua - silloin saa yleensä ne isoimmat sienisaaliit. :)

      Poista
  2. Sieniretket metsässä ovat syksyn parhautta!!
    Kunhan hirvikärpäsiä ei lasketa mukaan...
    Mukavaa syyskuun jatkoa!

    VastaaPoista
  3. Kaunista metsätunnelmaa. Ihana tuo ylin kuva!

    VastaaPoista
  4. Piipahdus lähimmällä luonnonsuojelualueella kerran kuussa on kyllä hyvä idea. Otan käytöön :). (Pitää vaan ensin unohtaa se Torronsuolla vastaan luikerrellut kyy, jonka jälkeen olen ollut säikky vähän kaikkialla).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin se, että näkee kyyn tai jonkin muun vähän pelottavan otuksen luonnossa, nostaa pinnalle tiedon niiden olemassaolosta, ja sitten huolestuttaa kaikkialla, vaikka todennäköisyys kohdata uudestaan tai joutua ongelmiin on aika pieni. Minullakin ne pari kertaa, kun on tullut hirvi vastaan metsässä, ovat palauttaneet hetkeksi mieleen, että kyllä niitä siellä liikuskelee - ja ne ovat tosi isoja! Vaikka kyllä niitä siellä oli liikuskellut aina ennenkin ja liikuskelee edelleenkin, kun en enää ole ihan tuoreeltaan säikähtänyt ja ajattele niitä koko ajan. :D On niitä kyitäkin luikerrellut kaikkialla jo ennen kuin törmäsit yhteen, eikä niistä kuitenkaan ole ollut varmaan juurikaan haittaa. Ei siis muuta kuin rohkeasti vain. :)

      Poista
  5. Hienoa, että sieniä on löytynyt :-)
    Nyt alkaa olla sen verran viileää, etteivät hirvikärpäset jaksa olla kovin aktiivisia. Mahtavaa luotoiluaikaa siis.

    VastaaPoista
  6. Oi sieniä! Minä olen ehtinyt harmittavan vähän sienestämään, kun metsässä tahtovat nuo pienet viipottajat viipottaa sienisilmääni nopeammin. Onneksi viimeksi pienempi löysi meille vähän kantarelleja konttaamalla juuri oikeaan kohtaan.

    VastaaPoista
  7. Mukavaa että olet löytänyt sieniä. Me kävimme tässä kerran ja oikeaan ei mitään juuri löydetty. Mutta pitää käydä nyt suppiksia katsomassa. Onneksi on viimevuodelta paljon vielä kuivattua sekä pakastimessa. Me ostimme muutamia vuosia sitten kun olimme Pyhällä sellaisen teepaidan missä oli edessä soikeita pallukoita ja niiden sisällä kirjoitettuna luonnonsuojelualueiden nimet. Yllätyin jo silloin kuinka monta niitä on ja siitä on jo monta vuotta uusia on tullut varmasti jo vaikka kuinka. Muutamissa niissä on tullut jo käytyäkin. Komeita kuvia olet ottanut ja hyvää viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Meilläkin oli vielä hetki sitten yhä viime vuodelta sieniä säilössä, mutta nyt alkaa olla vanhat varastot käytetty ja uusia kartutettu. :)

      Poista