Viimeisimpien havaintojemme valossa väitän, ettei yksikään pihlaja Turun seudulla ole saanut tänä vuonna oikeastaan mitään aikaiseksi. Käy sääliksi tilhiä, kun ne saapuvat tänne saakka, jos ylipäätään saapuvat. Miltäköhän pihlajanmarjasato muualla maassa mahtaa näyttää?
No, jotain säilykkeitä oli kuitenkin tarpeen saada tehtyä, joten pihlajanmarjojen sijaan tänä syksynä säilöttiin kurpitsaa. Valmistimme kesäkurpitsa-omenahilloa ja myskikurpitsachutneya. Postaan nyt chutneyn reseptin. Katsotaan, sanonko myöhemmin jotain siitä hillosta. Voisin ehkä julkaista jossain vaiheessa myös viimesyksyiset reseptit.
Valmiit chutney-purnukkamme. (Kesäkurpitsa ei varsinaisesti kuulu asiaan, sillä tässä chutneyssa käytettiin myskikurpitsaa, mutta katsokaa nyt, miten iso ja hieno se on!) |
Kurpitsachutney
6 pientä purkillista
1 pieni kurpitsa, esim. myskikurpitsa (butternut)
500 g kuivattuja aprikooseja
6 tuoretta mietoa chiliä, esim. jalapeno
2 sipulia
3 valkosipulinkynttä
2-5 cm inkivääriä
2 rkl sinapinsiemeniä
rouhittua mustapippuria
3 dl vettä
2 dl omenaviinietikkaa
1 pkt (330 g) hillo-marmeladisokeria
6 kpl säilöntäkelpoisia 3-4 dl:n lasipurkkeja kansineen
Pilko pikku kuutioiksi kaikki minkä pilkkoa voi. Kasaa kuutiot isoon kattilaan ja lisää mausteet. Keitä vesitilkassa, kunnes kurpitsa alkaa pehmetä. Lisää etikka ja sokeri. Keitä noin 10-15 minuuttia. Purkita. Anna jäähtyä. Siirrä viileään säilytykseen. Maku on parhaimmillaan vasta muutaman kuukauden kuluttua säilönnästä.
Chutney-ainekset kattilassa ennen keittämistä. Niin ihanat värit! |
Lopuksi vielä yksi valtaisa kesäkurpitsa, joka ei myöskään varsinaisesti kuulu asiaan, mutta jonka haluan myös postata, koska se on iso ja hieno. (Käteni on yhä kiinni kehossa, vaikka se näyttääkin tässä vähän irti leikatulta. En taas tiedä, miksi tästä tuli tällainen.) Kuvat ovat muuten Krotin ottamia jälleen.
*) No miten sä taivuttaisit sen?
Ei kommentteja
Lähetä kommentti