Muuttamisen riemuja

Olen muuttanut uuteen asuntoon. Parveke viljelyksineen jäi taakse, mutta onneksi asun edelleen samassa kaupungissa, eikä vanhalla kämpällä vihannesvarkaissa käyminen ole muutenkaan vaikeaa - entinen kämppikseni on nimittäin myös pikkusiskoni. Uudessa kodissanikin on mukavan kokoinen lasitettu parveke, joten voin jatkaa parvekepuutarhurointia siellä. Muutin yhteen toveri Krotin kanssa, joka on tietysti myös kasviharrastaja, joten eiköhän tästä tule vielä jotain kaunista. Huonekasvikokoelmiemme yhdistymisen myötä kotimme on jo melkoinen viidakko.

Muutto oli pitkäkestoinen ja työläs prosessi, kuten niillä nyt yleensä on tapana - etenkin sellaisissa tapauksissa, joissa muuttokuormaan sisältyy noin tuhat kappaletta kirjoja, ja kaikki täytyy imuroida yksitellen ennen pakkaamista, jotta aiemmin kuvioissa mukana olleen kissan jättämää eläinpölyä päätyisi mahdollisimman vähän uuteen asuntoon, joka jaetaan minun kaltaiseni allergikon kanssa. Homma näyttää hoituneen hyvin, sillä en ole juurikaan oireillut.

Ah, muuttolaatikoita! Näiden purkamiseen menee hetki.

Etsi kuvasta vasara, Ikean kassi, Jellyfish-lamppu, pala jesaria, Caterpillarin pahvilaatikko, traakkipuu, pingviinivauvapehmolelu (etkö muka löydä, vaikka pipo näkyy miltei kokonaan?) ja allekirjoittanut.