blogi luonnosta ja luonnonläheisestä elämästä

Herkulliset hyvästit Nummelalle - luonnonnähtävyyksiä ja juhlaruokaa

26.7.2015

Heinäkuu Nummelassa alkaa pian olla takana. Viimeistä viikonloppua vietettiin asiaankuuluvasti erilaisten seikkailujen ja festiviteettien merkeissä. Turussa asuva ystävämme Naakkuli tuli perjantaina vierailulle. Kävimme jännittävällä seikkailulla Lohjalla Torholan luolassa ja Talvian hiidenkirnuilla. Pieni maakuntamatkailu ja luonnonnähtävyyksiin tutustuminen on aina tervetullutta.

Poseerausta hiidenkirnun reunalla.

Torholan luola on aika pitkä ja koostuu useammasta erillisestä huoneesta. Minä jokseenkin pelkään pimeitä, korkeita ja ahtaita paikkoja, joten en uskaltautunut etenemään luolassa "eteistä" pidemmälle. Odottelin siis siellä - päivänvalon ulottuvissa - sillä välin, kun Krotti ja Naakkuli ryömivät syvemmällä luolassa. Paikka oli kyllä todella hieno.

Talvian hiidenkirnut tekivät myös vaikutuksen. En tiedä, olinko odottanut näkeväni vain ihan pieniä reikiä kalliossa, kun häkellyin niin paljon siitä, miten isoja kuopat olivat. Isoin oli sen verran syvä, että sinne putoaminen saattaisi olla aika epämiellyttävä kokemus. Ylös ei välttämättä ihan heti pääsisi.

Seikkailupäivän päätteeksi grillasimme herkullisia persikka-halloumi-kesäkurpitsa-herkkusieni-vartaita ja istuskelimme iltaa kämppämme patiolla kuunnellen kosteikkopuiston rantasipien huutelua ja nauttien illan leppoisan pehmeästä lämmöstä. Siinä oli kesäfiilistä.

Kurkistus ulos Torholan luolan suulta.

Lauantaina tehtiin jälleen retki Lohjalle. Tällä kertaa kohteena oli Karnaistenkorpi, johon rakastuin heti. Metsä oli vanhaa ja hämyistä, kaakkurit huutelivat järvellä, ja kanttarelleja löytyi vaikka millä mitalla ihan polun varresta. Oli myös hauskaa saada tietää, minkä takia aikanaan moottoritietä rakennettasessa päädyttiin tekemään yli kahden kilometrin mittainen Karnaisten tunneli - se louhittiin kulkemaan tämän arvokkaan luontokohteen alta.

Sunnuntaina oli vuorossa hiukan toisenlainen grilliherkkutuokio, kun teimme purilaiset, joihin tuli naudan sisäfileepihvit. (Kyllä ainakin kerran elämässä sopii leikkiä rikasta amerikkalaista, tai jotain.) Aiemmin samana päivänä lounaaksi syötiin juhlavaa salaattia, joka sekin oli suhteellisen syntistä.

Syntinen purilainen (leipiä myöten itse tehty).

Syntinen juhlasalaatti.

Molemmissa viimeisen Nummela-päivän juhlaherkuissa käytettiin punasipulisäilykettä, jota Krotti valmisti yllätykseksi. Haluan jakaa säilykkeen reseptin, sillä pehmeä, makea sipuli on todella herkullista ja käyttökelpoista monenlaisissa ruuissa.

Punasipulisäilyke
pieni purkillinen (3 dl)

1 ½ punasipulia (yllätys!)
2 dl valko- tai omenaviinietikkaa
1 dl sokeria
1 dl fariinisokeria
mausteita fiiliksen mukaan

Kuori ja viipaloi sipulit. Kuumenna etikka, lisää siihen sokeri ja odota kunnes liukenee. Lado sipuliviipaleet säilömiskelpoiseen purkkiin ja laita sekaan fiiliksen mukaan mausteita, esimerkiksi rosmariinia, timjamia ja mustapippuria. Kaada päälle lientä purkin pintaan asti. Sulje kansi. Säilyke on valmista nautittavaksi jo heti jäähdyttyään, mutta maku paranee ajan kuluessa. Säilyy viileässä noin vuoden.

PS. Kaikki kuvat tässä julkaisussa ovat tietääkseni Krotin ottamia, paitsi tuo luolan suulta napattu. Sen nyt tunnistaa jo ihan kuvan laadusta kenenkä muunkan kuin allekirjoittaneen legendaarisella kännykällään nappaamaksi.

2 kommenttia

  1. Vastaukset
    1. Se oli jännä! Mut vähä pelottava, koska sinne olis voinu vaan pudota. Eikä sielt kyl olis päässy ylös kauheen helposti. Se oli myös aika jyrkässä rinteessä, joten jos ylärinteessä olis vaik kaatunu, ni olis kivasti pyöriny monttuun... Katastrofiskenaarioita. :D

      Poista