blogi luonnosta ja luonnonläheisestä elämästä

Vegaanihaaste ja maltillinen jatkopyrkimys

29.2.2020

Osallistuin taas tammikuussa Vegaanihaasteeseen, ja omaksuin sen myötä lisää uusia ruokailutottumuksia. Systeemi oli tuttu viime vuodelta, jolloin osallistuin haasteeseen ensimmäistä kertaa. Vegaanihaasteessa on siis tarkoituksena kokeilla vegaanista ruokavaliota kuukauden ajan eli olla syömättä eläinperäisiä tuotteita. Loppujen lopuksi se on aika yksinkertaista, vaikka etenkin ensimmäisellä kerralla olin vähän huolissani.

© Vegaanihaaste

Tänä vuonna haaste alkoi helpommin kuin viime kerralla. Nimittäin kun edellinen Vegaanihaaste oli päättynyt, moni sen aikana opittu tapa jäi päälle. Esimerkiksi emme ostaneet viime vuoden aikana lehmänmaitoa kuin pari kertaa, vaikka vielä ennen haasteen aloittamista join maitoa tosi paljon. Itse asiassa ajatus kuukaudesta ilman maidonjuontia tuntui silloin hirveältä, mutta jotenkin siihen vain tottui.

Huoleni ruoka-aineallergioiden aiheuttamista rajoitteista osoittautui myös jo viime vuoden Vegaanihaasteen myötä turhaksi, joten tällä kertaa ei kauheasti jännittänyt, miten niiden kanssa käy. Oikeastaan minun oli yllättävän helppo löytää vegaanisia vaihtoehtoja, jotka sopivat myös allergian puolesta.

Pidin kuukauden aikana kirjaa "epäonnistumisistani" eli niistä kerroista, kun söin jotain eläinperäistä. Merkintöjä tuli yhdeksän. Aika monta merkintää sain heti kuun ekoina päivinä, kun jääkaapista piti tuhota viime vuodelta jääneitä maitotuotteita pilaantumasta. Pari tuli kaverin tarjoamasta viinistä ja karkeista, joiden vegaanisuutta en varmistanut. Vain yksi koitui allergiarajoitteista: olin ravintolassa, ja vegaaninen kastike sisälsi sitruunamehua, joten jouduin vaihtamaan sen eläinperäiseen, koska minähän en aio ottaa kuivaa annosta tällaisen asian takia.

© Vegaanihaaste

Nyt on kulunut kuukausi Vegaanihaasteen päättymisestä, ja olen selkeästi omaksunut taas koko joukon uusia, oikein hyvältä vaikuttavia ruokailutottumuksia. Olen jäänyt oikeastaan miltei täysin vegaaniselle ruokavaliolle, mitä tulee kotona ruokailuun. Ravintoloissa olen kysynyt ensin vegaanista, jos se olisikin allergiayhteensopivaa. Kavereiden ja sukulaisten luona olen tietysti syönyt tarpeen mukaan sitä, mitä on ollut tarjolla. Olen myös käynyt pari kertaa sushibuffetissa, enkä ole jäänyt vain kasvisosaston puolelle, kun kerran olen maksanut koko buffetista.

En ole oikein sellaista ehdottomuustyyppiä. Otan ihan mielelläni vastaan vaikutteita ja omaksun kaikenlaisia uusia toimintamalleja, mutta en osaa suhtautua niihin kovin ehdottomasti. Minulle "vähän sinne päin" on sopiva tapa toteuttaa monia hyviksi kokemiani periaatteita. Vegaanisen ruokavalionkin olen ajatellut jatkossa esittää - erään kaverini käyttämää osuvaa ilmaisutapaa kopioiden - "maltillisena pyrkimyksenä vegaanisuuteen".

© Vegaanihaaste

En halua olla sellainen henkilö, joka antaa turhan paljon huomiota lihomis- ja laihtumisasioille, koska niiden ympärillä käydään muutenkin aivan tarpeettomasti sen sortin keskustelua, joka ei oikeastaan hyödytä ketään. Ajattelin kuitenkin nyt kirjoittaa vähän aiheesta vegaaniruokavalion tiimoilta. (Pari seuraavaa kappaletta kannattaa hypätä yli, jos kokee, ettei asiasta lukeminen ole mielekästä.)

Huomasin jo toistamiseen, että laihduin hieman Vegaanihaasteen aikana. Oletan sen johtuvan muun muassa siitä, etten koko kuukauden aikana syönyt kermajuustoa, maitosuklaata tai muitakaan sellaisia runsaasti eläinrasvaa sisältäviä herkkuja, jotka maistuvat niin hyvältä, että niitä on vaikea olla syömättä liikaa. Vegaaniset suklaat ovat toki myös hyviä, mutta tummaa suklaata ei voi syödä kovin paljon kerralla, sillä siitä tulee nopeasti vähän överi olo. Vegaaniset juustot puolestaan eivät maistu minulle kovin hyvin. Vaikutus näkyi jo yhdessä kuukaudessa.

Toki osuutensa oli varmasti myös haasteen myötä saaduilla ravitsemusterapeutin ohjeilla tasapainoisesta ruokavaliosta ja järkevästä ateriarytmistä. Vaikka kuinka olen yrittänyt vuosien varrella, en ole pääsääntöisesti onnistunut pitämään ateriarytmiä kunnollisena - olen useimmiten syönyt joko liian vähän tai liikaa, liian harvoin tai liian usein. Nyt kuitenkin, kun haasteen mukana tuli paljon hyödyllisiä vinkkejä, homma sujui jotenkin helpommin. Pidän laihtumista itselleni tässä kohtaa ihan terveellisenä asiana, joten hieno homma!

© Vegaanihaaste

Siirtyminen kohti kasvipohjaista ruokavaliota on tuonut myös lisää motivaatiota ruuanlaittoon kotona. Vegaanisten einesten, kuten myös vegaaniruokaa tarjoavien ravintoloiden, valikoima on sen verran rajallinen, että kotiruuan merkitys väkisinkin korostuu. Minä en ole mikään ruuanlaittoihminen, mutta olen tässä parin viime kuukauden aikana kokannut monta ateriaa viikossa - ja oppinut myös uusia reseptejä. Voisin miltei myöntää jo vähän tykkääväni arkiruuanlaitosta. Hieno homma sekin.

Kaikki postauksen kuvat ovat peräisin Vegaanihaasteen mediapankista.

PS. Blogissani on meneillään puutarhamessulippujen arvonta. Osallistu 15.3. mennessä, niin voit voittaa liput Turun messukeskuksen Piha & Puutarha -messuille!

20 kommenttia

  1. Harvoin ruokahaasteisiin osallistun tai ainakin ne ovat aika rajattuja. Viimeksi pidin näitä puuropäiviä muistaakseni kaksi viikossa. Kevensin sillä tavalla. Suklaa on heikkouteni. Fazerin hasselpähkinä parantaa kaikki ongelmat. Kaksi kertaa ollut parin kuukauden karkkilakossa. Elämäntilanteesta johtuen ruokailu on mennyt hieman vaikeaksi. Ruokaa tehdään viikonloppuna ja lämmitetään jämiä ke asti. To ja pe eineksillä. En tykkää. Ruoka on minulle tärkeää.Haluan vaihtelua,makuja ja vasta valmistettua ruokaa. Voin luopua monesta asiasta, mutta itselleni maistuva ruoka on viimeisiä. Terveellisyys, eettisyys, hinta jne. eivät valitettavasti ole painoarvoltaan korkealla. Juusto, kerma, liha, kala ja kananmunat...kyllä. Ihme kyllä pidän myös kasviksista, mutta ne ovat lisuke. Leipä ja peruna eivät oo mun juttuja. Viljat pitää pitää rajoissa tai tulee vatsa kipeäksi. Minusta ruoka on muutakin kun ravintoa, sen on tuotettava hyvää oloa. Kuka sen mistäkin ruuasta saavuttaa, henkilökohtainen asia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puuropäivä olisi kyllä myös mielenkiintoinen kokeilu minullekin! Puuro on hyvää ja ravitsevaa ja sen kanssa tulee aina syöneeksi paljon marjoja. Minulla on sama fiilis ruuan suhteen: se ei ole vain ravintoa vaan siitä on tultava hyvä olo ja myös mielellään mukavia elämyksiä ja kokemuksia. Samoin tykkään tuoreesta, juuri kokatusta ruuasta - joko itse tehdystä tai ravintolassa, mutta kuitenkin. Meilläkin välillä mennään sillä linjalla, että arkena vain lämmitetään viikonloppuna valmiiksi kokattuja uuniruokia ja keittoja, ja usein lounastan myös eineksiä, jos olen päivän kotona. Se ei ole pidemmän päälle kivaa, kun ei tule niin paljon vaihtelua. Siksikin olen alkanut opetella oikeasti kokkaamaan kunnolla, niin tulee hyviä lounaitakin välillä.

      Poista
  2. Malttaisitko jakaa jotain maukkaita vegaanireseptejäsi täällä?

    En ole edes pyrkinyt vegaaniuteen, mutta kasvispainotusta olen pyrkinyt terävöittämään. Olen laiska etsimään ohjeita, tarvitsen yksinkertaisia ja nopeita toteutuksia. Viime kerralla päädyin todella yksinkertaiseen omasta päästä raavittuun ohjeeseen. Siitä tuli varsinaista painonpudotusruokaa. Oli niin ikävää ja mautonta, ettei sitä tullut edes lisämausteiden kanssa syötyä kuin todella niukasti. Vaikka tein ruokaa vain kaksi annosta, sitä oli kahden ruokailun jälkeen jäljellä vielä jäljellä koko kylälle. Olisi paino tippunut hienosti, jos olisi pystynyt syömään tuota, kunnes se loppuu. Mutta kantti petti lopulta. Kyllä ruuan pitää olla jotain enemmänkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, voisin jakaa!

      Melkoinen sattumus. Itsekin olen välillä töpännyt ruuanlaitossa niin pahasti, että ruoka on pitänyt lopulta vain heittää menemään. Harmillista tuhlausta, mutta ei sille oikein mitään mahda, jos ei vain saa syötyä. Ruuan olisi tarkoitus viedä nälkä, ei ruokahalua. :D

      Poista
  3. Tsemppiä. Meikäläinen siirtyi vuodenvahteessa kala-kasvislinjalle, mikä on ihan luomtevaa kun itse kalastaa kuitenkin. Aiemmin olen ollut vuosia kasvissyöjä -- ja se sujui ihan hyvin --, mutta vegaaniksi en pysty. Meikäläiselläkin on lähtenyt paino laskuun. Kalojen haaskuu ihmismassan tuottamiseksi toki harmittaa, mutta kalastuksesta en kuitenkaan pystyisi luopumaan. Ja jos ihan hirveä lihanhimo iskee, niin sitten haen kalatiskiltä vaikka makrillia ensi hätiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Itsekin söisin kyllä kalaa, jos saisin kalastettua, tai jos olisin retkellä jonkun tutun kanssa, joka kalastaa. Ei siinä, hyvä harrastushan se, ja kun itse pyytää kalansa, niin tietää ainakin, mistä se on peräisin ja miten se on kuollut.

      Poista
  4. Meillä ollaan siirrytty jo täysin esim.kauramaitoon.Maito ei ole sopinut kenellekään meistä muutenkaan.Harmittaa vain,että kasvisperäisissä tuotteissa,esim.juustoissa on paljon huonoja ja kyseenalaisia aineosia,esim.palmuöljyä.Ja makua niihin yritetään tehdä liialla sokerilla,suolalla ja aromeilla.
    Syömme paljon kasviksia ja vihanneksia ihan mielellämme perheessä,mutten halua kieltää mitään totaalisesti itseltäni.Tuollainen vegaaninen kuukausi on kyllä hieno homma!Kaikki kuvien ruoatkin ovat herkullisen näköisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauramaitojen yleistyminen ja valikoiman monipuolistuminen on kyllä pelastus monelle, jolle lehmänmaito ei vain sovi. Onneksi niitä nykyään on niin paljon erilaisia, ja joka kaupastakin löytyy jo peräti useampaa sorttia. :)

      Vegejuustoissa on tosiaan ongelmansa. Siinä missä eläinperäinen juusto saattaa sisältää esim. proteiinia, on vegejuusto miltei pelkkää kookosrasvaa, palmuöljyä ja muuta epäterveellistä tai epämääräistä. Siksikin niitä ei tee mieli syödä niin usein.

      Poista
  5. Hieno haaste, onnea tälle projektille. Peukutan vegaanista ruokavaliota, vaikka en itse edes pyri noudattamaan sitä. Onneksi kuitenkin olen saanut lisätyksiä kasviksia jokapäiväisessä ruokavaliossani. Mukavaa alkanutta maaliskuuta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Hyvä homma sekin. Ei kaikkien tarvitsekaan ihan kokonaan kasvipohjaiselle ruokavaliolle siirtyä. Pienelläkin kasvisten lisäämisellä saa jo terveyshyötyjä ja ympäristö kiittää. Kiitos ja samaa sinulle! :)

      Poista
  6. Niin hyvä kokemus oli tuo vegaanihaasteeseen osallistuminen, että vaikka nyt eletään jo maaliskuuta, ei ole vieläkään tehnyt kertaakaan mieli esim. broileria, joka tähän asti on kuulunut ihan mun perusruokavalioon. Kalaa olen lisännyt kasvisruokien rinnalle ja pari-kolme kertaa luomujauhelihaa, mutta siinä se. Ja omalla kohdallani tosiaan kävi niin, että paino yllättäen putosi, mutta enemmän kuin kiloja multa lähti kuitenkin ihan silkkaa rasvaa sentteinä vyötäröltä ja se oli kyllä iloinen ja tervetullut ylläri. Luulen, että mun kohdalla positiivinen muutos johtuu siitä, että jäi kaikki maito- ja proteiinirahkat pois. Niitä kun tuli syötyä, kun kuvittelin, että muuten ei salilla lihasta synny. Hehhee. Ei niistä tullut mulle kuin lisää rasvaa, joten ne on nyt taaksejäänyttä elämää ja tilalla on kaura- ja soijapohjaisia juttuja, joista mieluiten suosin ensinmainittuja.

    Etukäteen muakin vähän pelotti (sinällään ihan hömöä, kun on kuitenkin vaan ruuasta kyse), mutta ehkä se oli siinä mielessä hyvä ennakkoasenne, että kaikki tuntuikin siihen verrattuna varsin helpolta :)

    Mahtavaa maaliskuuta sulle! Linnut jo visertää niin että korvia särkee (hyvässä mielessä) :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä palkitsevaa havaita jotain positiivista muutosta - oli se sitten yleisessä hyvinvoinnin kokemuksessa tai treenin vaikutuksessa tai missä vain. Kalan lisääminen on kyllä myös varmasti terveellinen liike ja helpottaa paljon ruokavalion suunnittelua, kun ei tarvitse olla niin tarkkana kaikista vitamiineista ja muista.

      Kiitos ja samaa! Keväiseltä jo toden totta tuntuu. Meille tuli eilen lunta, mutta nyt on taas jo maa paljas.

      Poista
  7. Maltillinen pyrkimys vegaanisuuteen kuulostaa hyvältä! Meillä harrastetaan sitä jonkin verran. Olen kuitenkin liian laiska lukemaan tuoteselosteita, minulle riittää että kasvisruoka on kasvisruokaa. Enkä upota ruokaa esimerkiksi juustoon, mutta kun käytän juustoa, niin ostan oikeaa juustoa enkä palmuöljymömmöä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä tulokulma. Tuoteselosteiden lukeminen on välillä vähän väsyttävää. Tuttuja tuotteita on helppo ostaa, mutta jos etsii jotain uutta, niin kaupassa kuluu aikaa. Ja tosiaan, ne vegaanijuustot ovat vähän epämääräisiä. :D

      Poista
  8. Vegaanisuus on tuttua minulle esikoiseni kautta sillä hän on vegaani :)

    VastaaPoista
  9. Maukkaan näköisiä vegaaniherkkuja! Minäkin pyrin tällä hetkellä terveellistämään syömisiäni, kasviksia lisäämällä ja punaista lihaa välttämällä. Harmi vaan, että lapset tuntuvat olean niin ennakkoluuloisia uusien ruokien suhteen, joten kärsivällisyyttä vaaditaan... Mukavaa maaliskuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uusien ruokien esitteleminen lapsille voi olla vaikeaa. :D

      Kiitti ja samaa!

      Poista
  10. Tuo maltillinen pyrkimys vegaanisuuteen kuulostaa hyvältä! Meillä ei toteutettu vegaanihaastetta (vaan sen sijaan fodmap-kuuri), mutta nyt olen huomannut, että paljon löytyy myös vegaanisia ja fodmap-ystävällisiä vaihtoehtoja. Se vaatii vain jonkin verran enemmän miettimistä. Ja koska kuitenkin syömme kalaa ja jonkin verran lihaakin, ei onneksi tarvitse liikaa miettiä.

    Mutta lapset, huh, ei aina kyllä meinaa saada uusia ruokia heille uppoamaan, kuten tuossa yllä todettiinkin. Onneksi on nämä nykyiset kasvisjauhikset, jotka ovat riittävän uskottavia. Soijarouhe ei sovi ja sitä pitää maustaa liikaa, jotta uppoaisi, mutta next level meat ja Poutun jauhis toimivat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Fodmap ja vegaaniruoka ovat kyllä ajatuksena vaikea yhdistelmä, mutta kyllä sieltä lopulta jotain löytyy, kun selvittelee. Mutta ei ole helppoa! Muutenkin rankalta miettimiseltä ja lisäravinteilta säästyy, jos syö välillä esim. kalaa tai muita eläintuotteita.

      Poista