blogi luonnosta ja luonnonläheisestä elämästä

Parvekepuutarha-angstia

10.7.2019

Parvekepuutarhallamme ei mene tänä kesänä järin hyvin. Siksi en olekaan kirjoittanut siitä juuri mitään. Lienee joka tapauksessa korkea aika julkaista pieni päivitys, vaikka se onkin kaikkea muuta kuin mukava.

Parvekkeellamme on nimittäin niin paljon tuholaisötököitä, että niitä vastaan taisteleminen alkaa tuntua tyystin turhalta touhulta. Tekisi miltei mieli dumpata kesäkasvit, ne yksivuotiset, ja keskittyä puiden ja perennoiden pelastamiseen. Toisaalta ei millään haluaisi myöntää epäonnistumistaan ja antaa periksi.

Näin ollen tilanne häälyy sellaisena, ettemme tee asialle oikein mitään. Ylläpidämme puutarhaa laiskasti, mutta emme tee mitään suuria siirtoja, vaikka selkeästi jotain pitäisi tehdä. Ärsyttää katsoa parvekkeen suuntaan ja nähdä rönttöisinä nuokkuvat kasvit.


No, jotain pientä olemme kyllä saaneet aikaan. Paprikoissa oli niin paljon kirvoja, että lehdet suorastaan käpristyivät. Päätin pestä kirvat pois, mikä on kokemukseni mukaan biologisen tuholaistorjunnan jälkeen ehkä toiseksi tehokkain tapa hankkiutua niistä eroon ympäristöystävällisesti.

Kannoin paprikat suihkukaappiin, sumutin mäntysuopaa ja ryhdyin huuhtelemaan, kunnes huomasin, että kirvojen ohella kasveissa asui myös isompia ötököitä, jonkinlaisia toukkia. (Minä kammoan toukkia!) Ne osoittautuivat kukkakärpäsen toukiksi, kirvojen luonnollisiksi vihollisiksi, joten ne piti sitten poimia elävinä talteen, jotta ne voisi myöhemmin palauttaa parvekkeelle jatkamaan kirvojen syömistä.

Lopulta saimme kirvat pestyä ja kärpästoukat kerättyä turvaan. Työtä oli melkoisesti, joten onkin ollut aika lannistavaa huomata, ettei siitä edes näytä olleen paljoa apua. Nyt paprikoissa alkaa olla jo aivan tuhottoman paljon uusia kirvoja. Niitä on myös perunoissa, yrteissä ja jopa tomaateissa, jotka yleensä säästyvät tuholaisilta.

Suurin vitsaus ovat kuitenkin vuodesta toiseen puutarhaamme piinanneet vihannespunkit, jotka talvehtivat parvekkeella ilmeisen hyvin. Niiden määrä tuntuu kasvavan vuodesta toiseen. Nyt niitä on aivan ilmiömäisen paljon - niin paljon, että peli lienee jo menetetty.

Parina viime kesänä olemme tilanneet torjuntaötököitä Biotukselta, ja niistä onkin ollut jossain määrin apua. Tänä vuonna tilanne riistäytyi niin nopeasti käsistä, ettemme oikein ehtineet reagoida. Nyt tuholaisia on jo sen verran paljon, että torjuntaötökätkään eivät välttämättä auttaisi, tai ainakin riittävän suuren määrän hankkiminen maksaisi hirveästi. Ei jotenkin inspiroi lähteä edes kokeilemaan.


Yritin keksiä tähän lopuksi joitain positiivisiakin uutisia parvekepuutarhastamme, mutta niitä on aika vähän. No, talvehtineet pelargonit availevat nuppujaan, mikä on toki hienoa. Vaahtera ja mustaherukka selvisivät jälleen yhdestä talvesta, mutta emme ole kovin luottavaisia sen suhteen, selviävätkö ne tästä kesästä. Mustaherukka ei ole ainakaan tuottamassa yhtään satoa.

Mansikkasatoa on saatu hiukan. Yrtit ovat yhä hengissä ja kohtuullisessa kunnossa. Pionit kasvavat hyvin, vaikka luulimme juurakoiden kuivuneen hengiltä keväällä - saatamme ehkä nähdä vielä kukkia. Raparperitkin ovat hengissä. Sää ei ole ollut liian paahteinen, joten kastelusta ei ole ollut hirveästi vaivaa.

Nämä pari kuvaa ovat alkukesältä, jolloin tilanne oli vielä ihan kohtuullinen. Tuoreempia kuvia ei juuri ole. Sattumoisin en ole kauheasti viettänyt aikaa parvekepuutarhassa kuvaten.

On kyllä sanottava, että vaikka parvekepuutarhamme on nyt vähän masentava, niin onneksi viljelylaatikoilla näyttää vastapainoksi oikein hyvältä. Olemmekin suunnanneet kaiken puutarhaintomme laatikkoviljelyyn. Kirjoitan siitä ihan oman postauksensa piakkoin.

16 kommenttia

  1. Kirvoja on ollut myös meillä paljon: ruusujen ja perunoiden lehdet ovat joutuneet niiden kaluamiksi. Etanoita on ollut jonkin verran, onneksi vähemmän kuin pari vuotta sitten. Ei ole puutarhurin elämä helppoa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei tosiaan. Meillä on aiemmin sujunut ihan kohtuullisesti, mutta nyt on katastrofi meneillään.

      Poista
  2. Tänä kesänä on ollut jos jonkinlaista tuholaista liikkeellä sellaisissakin kasveissa joissa ei yleensä niitä ole. Luomuviljelyyn hyväksytty luonnon pyretriini voisi auttaa tilanteeseen. Sarin puutarhat-blogissa oli siitä viime viikolla juttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiitos vinkistä! Pitääpä tsekata. Ei millään haluaisi alkaa suihkia mitään todellisia hirveitä hyönteismyrkkyjä parvekkeellaa, missä hengaa usein myös kimalaisia ja muita mukavia tyyppejä, mutta jotain vähän tujumpaa olisi kuitenkin kiva ottaa käyttöön. :D

      Poista
  3. No, jos yhtään lohduttaa, niin ei ole täälläkään tänä vuonna mennyt kovin hyvin hyötykasvipuolella. Siemenet eivät oikein itäneet, etanat pääsivät salaa rouskuttamaan monta pavun tainta, nauriiden, tatsoiden sekä retiisien lehtiä sekä kaksi kolmesta itäneestä mustajuuren taimesta, joku (rusakko?) söi porkkanan, pinaatin ja esikasvatettujen jääsalaattien taimet juurta myöten, ja lehtisalaattia jouduin kylvämään kolmesti ennen kuin yksikään siemen iti. Kesäkuun puolivälissä tuli valtaisa kirppaparvi, joka teki sekä hyöty- että koristekasveista pitsiä, nyt alkavat onneksi jo vähetä. Pian kirppojen jälkeen iskivät kaalikoit, joten pian on varmaan kaikki kasvustot täynnä niiden toukkia. Kesäkurpitsa jurotti pitkään, mutta on nyt alkanut kukkia... ainoastaan hedekukkia! Myskikurpitsa jurottaa edelleen ja ufokurpitsa päätti heittää henkensä. Valkosipulit, härkäpavut ja herneet ovat sentään kasvaneet alusta pitäen hyvin ja satoakin on näillä näkymin tulossa. Paprikat ja chilit kasvavat myös ihan hyvin, mutta raakileita ei ole vasta kuin muutama. Niin ja osa tomaateista näyttää myös vihdoin lupaavasti siltä, että ehkä saadaan satoa, jos vain lämmintä riittää. Vihannespunkeilta olen toistaiseksi säästynyt, mutta niitä harvemmin avomaalla edes on. Kannattaisikohan teidän ensi vuonna hankkia niitä torjuntaötököitä varmuuden vuoksi jo heti kesän alkajaisiksi, jos punkit kerta talvehtivat parvekkeella? Loppukesällä niitä on varmasti ihan liikaa millekään torjuntatoimelle, ainakaan ympäristöystävälliselle. Mikähän juttu siinä muuten on, että tuholaisia on aina monin verroin enemmän kuin niitä syöviä hyötyöttiäisiä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suorastaan tragikoomista! Toivottavasti loppukesä sujuu paremmin ja edes jotain satoa tulee. :)

      Torjuntaötököitä olisi tosiaan (ollut) viisasta hankkia jo etukäteen. Myös oikein kunnon siivous ja pesu parvekkeella syksyllä voisi auttaa asiaa. Näitä juttuja pitää funtsia talven aikana ja varautua jo keväällä, ettei seuraava kesä mene taas yhtä pahasti päin prinkkalaa. :D

      Luonnossa se menee kai pitkälti aina niin, että saalislajia esiintyy runsaammin kuin saalistajaa - muuten kummankaan ei ehkä olisi mahdollista olla olemassa. Mutta omassa puutarhassa soisi tasapainon tilapäisesti heilahtavan. Joskus meille on kyllä tullut leppäkerttuja sellainen parvi, että kirvat katosivat hetkessä, mutta pian sen jälkeen katosivat kyllä leppäkertutkin.

      Poista
  4. Jotenkin mä arvasin, että viime kesän kuumuuden jälkeen on kylmää ja vetistä! Näin on ollutkin. En edes yrittänyt kasvattaa mitään, edes pinaattia, joka kasvaa aina! Marjoja, omppuja näyttää tulevan kohtuullisen paljon. Jostain syystä amppelipelargoniat kukoistaa kauniimmin kun koskaan! Olen luullut niiden pitävän kuumasta ja lämpimästä!?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, kahta samanlaista kesää harvemmin tulee peräkkäin. Minä se vain tykkään tästä kesästä paljon enemmän kuin edellisestä! Niin näyttää luontokin tykkäävän - kunhan sitä hallaa ei nyt hirveästi tulisi. :D Pelargonit ovat ihmeellisiä. Ne tuntuvat sietävän vaikka ja mitä. :)

      Poista
  5. Voi ei kuinka harmillista, ehkä ensi kesänä taas sitten paremmalla menestyksellä. Kiva kuulla, että viljelyslaatikolla kuitenkin kukoistaa. :) Ei jää siten sato kokonaan saamatta. Meillä ainutta satoa taitaa tulla vain karviaisista ja kriikuinoista, joita onkin aika valtavasti. Tosin eihän tuolla mitään muuta nyt olekaan.

    Puolestaan tänä kesänä on ehtinyt runsaaseen kukkaan sellaisia kasveja, jotka taisi viime vuonna jättää kukkimatta tai kukki hyvin nopeasti. Esimerkiksi neilikoita ja leimuja tuolla pihalla näyttää olevan. Myös kuunlilja kukkii näyttävin kukkavanoin. Ja tosiaan itsekin pidän tästä vähän viileammästä kesästä enemmän. Toivottavasti ei sitten ne koko kolme viikkoa lomaa vaan sataisi vettä, muuten kelpaa kylmempikin sää. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, viljelylaatikkot ovat olleet iso ilon aihe. Viime kesä oli niin kuuma ja kuiva, että moni kukka kukki ohi tosi nopeasti ja tosi varhain. Tänä vuonna nähtävästi pääseekin nauttimaan kukkaloistosta enemmän.

      Poista
  6. Äskettäin oli uutisissa, että mansikanviljelijät torjuvat tuholaisia petopunkeilla. Miljoona punkkia hehtaarille taisi olla annostus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On niin hieno juttu, että biologinen torjunta on nosteessa. Myrkkyjen käyttöä olisi todella syytä vähentää.

      Poista
  7. Äh, onpa kurjaa! Pieni puistatus pääsi tuota kirva- ja toukkaepisodia lukiessa. Hrrr, toukat...

    Onneksi ei viljelylaatikossa ole samoja ongelmia ja toivottavasti saatte punkkiongelmat ratkaistua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äläpä, se oli puistattavaa! En tykkää, kun "hyvikset" ovat ällörumia örkkejä. :D Mutta joo, nimenomaan. Toivomme parasta.

      Poista
  8. Voi kurjaa! Tämä kesä on ollut meilläkin runsaskirvainen. Vihannespunkki taitaa olla enemmän ongelma kasvihuoneissa ja parvekkeilla, kun se talvehtiikin siellä. Toivottavasti kuitenkin jatkossa parempi menestys! Kuvat ovat kuitenkin kauniit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Punkit tosiaan kiusaavat eniten juuri tämmöisissä suljetuissa oloissa, kuten kasvihuoneissa ja niitä kovasti muistuttavilla parvekkeilla.

      Poista