blogi luonnosta ja luonnonläheisestä elämästä

Lintujen siivillä, puiden lehdissä

16.10.2018

Tänään aamukahvilla istuskellessani näin talitiaisen lennähtävän keittiön ikkunalaudalle. Pieni pää kääntyili vilkkaasti, kun tintti kurkki sisälle ja koputteli nokallaan ikkunanpieltä. Pikkulinnun koko olemus oli täynnä juuri sitä nimenomaista uteliaisuutta, joka vaikuttaa tinteille kovin tyypilliseltä.

Syksyllä siitä tuntuu tulevan aivan ylitsepursuavaa, kun tintit valmistautuvat talveen. Tiasparvet kiertelevät, hyörivät ja pyörivät, kurkistavat joka koloseen ja pujahtavat, minne mahtuvat. Varhain aamulla voi herätä hiljaiseen koputukseen ikkunan takaa - tiainen siellä tutkii, pääsisikö ehkä sisään, löytäisikö ravintoa tai suojapaikan lähestyvien pakkasten varalle.


Tiaisten mielenkiintoiset syyspuuhat ja vuodenajan vaihtuminen toivat joskus päähäni hassun, runollisen ajatuksen, jolla leikittelen edelleen aina syksyisin. Mitäpä jos se ei menekään niin, että syksyn tulo tuo tintit pihapiiriin hääräilemään, vaan entäpä, jos tiaiset itse tuovatkin syksyn saapuessaan kurkistelemaan ja kopsuttelemaan nurkillemme? Jospa tienoota tutkiva tiaisparvi levittää syksyä mukanaan joka pihaan ja pensaaseen, koloon ja rakoseen, kaikkialle, mihin niiden utelias katse vain osuu? Jospa ilmaan hiipii syksyn kuulaus, kun tyhjää lintulautaa toiveikkaasti mittaileva talitintti toteaa "tsi tsi tyh" ja katsahtaa pikaisesti taivaalle - ja seuraavana aamuna maa on kuurassa?


Tämä kummallinen ajatusleikki kumpuaa siitä, kuinka olen tottunut kokemaan vuodenaikojen vaihtumisen lintujen kautta. Kesä päättyy muuttolintujen lähtiessä, mutta syksy alkaa, kun syyslinnut - ne kaikki, jotka viettävät talvensa ihmisasutuksen tuntumassa - valtaavat maiseman eloisalla puuhastelullaan ja täyttävät sen tyhjyyden tunteen, jonka muuttolintujen lähtö aiheuttaa.

Marjalintujen vaellus on sekin näissä mielikuvissa vahva merkki vuodenaikojen vaihtumisesta. Kun tilhet saapuvat, niiden siivillä saapuu myös hiljalleen hiipivä alkutalvi. Tänä vuonna se ei päde. Tilhet pölähtivät tänne kesäisen lämpimien syyspäivien ja ruskan värien keskelle, eikä talvesta näy vielä merkkiäkään. Oli hassua havahtua ensimmäisen tilhiparven helinään aivan leppeän lämpöisenä päivänä ja nähdä, kuinka nuo lumipyryn linnuiksi mieltämäni pohjoisen papukaijat kieppuivat punalehtisen pihlajan latvuksessa.

Eihän tilhien vaellus toki noudattele niinkään säätä tai vuodenaikoja, vaan marjojen saatavuutta, joten ne voivat hyvinkin saapua tänne rannikolle hyvin varhain syksyllä tai vasta myöhään talvella, jos pihlajan sato niin sanelee. Harvoin niitä kuitenkaan kohtaa tällaisissa puitteissa.


Ruskan värit leiskuvat juuri nyt päätähuimaavan kauniina. Ne suorastaan vaativat kantamaan kameraa mukana kaikkialle ja pysähtymään tuon tuostakin taltioimaan hetkiä syksyn väriloistosta. Olen ottanut räspyjä matkalla yliopistolta torille, matkalla kotoa kadun yli ystävän luokse kahville ja matkalla metsikön läpi bussipysäkille.

On ollut vähällä, etten olisi noussut bussista kesken matkaa voidakseni seisoskella hetken kullanhehkuisten vaahteroiden alla, mutta valitettavasti olin lähtenyt liian viimetingassa liikkeelle, joten en joutanut. Koskaan ei pitäisi lähteä niin viimetingassa, ettei jouda pysähtymään hetkeksi luonnon ihmeiden äärelle!



Multaa ja mukuloita -blogin Piparminttu kutsui minut mukaan Syksyn sävyt -haasteeseen, jossa tarkoituksena on tehdä blogijulkaisu tai jakaa kuvia itselleen rakkaimmista syksyn sävyistä ja haastaa vuorostaan muita bloggaajia tekemään saman. Kiitän! Haasteen aloitti Tiiu Puutarhahetki-blogista, ja sen myötä onkin päässyt selailemaan tosi paljon ilahduttavia syyskuvakattauksia.

Päätin ottaa haasteen saman tien vastaan ja kerätä tähän postaukseen kaikki suosikkini viime päivinä räpsimistäni ruskakuvista. Homma oli haastavaa vain niiltä osin, etten meinannut millään osata poimia valtaisasta kuvatulvastani parhaita, sillä minulle rakkaimpia syksyn sävyjä ovat oikeastaan kaikki syksyn sävyt.


Vaikka helpoiten huomio kiinnittyykin juuri puiden leimuaviin latvuksiin, ihastuttavia värejä löytyy myös muun muassa metsän pohjalta sienten lakeista, rahkasammalista, marjoista ja varpujen lehdistä. En ole kuitenkaan kuvannut niitä kovin paljoa tänä syksynä, joten ajattelin keskittyä nyt pääasiassa puiden ja pensaiden väriloistoon, jota olen dokumentoinut sitäkin enemmän.

Mainioita syksyisiä värejä tarjoavat tietysti myös puutarhan viimeiset kukkijat, kuten samettikukat ja kehäkukat viljelylaatikoillamme ja krassit parvekepuutarhassa, sekä mainiot kurpitsat. Tähän postaukseen valitsin kuitenkin vain parhaat ruskan sävyt, joita olen viimepäivinä taltioinut Turun urbaaneissa maisemissa.


Ruska-asuiset puut ja maahan pudonneet lehdet ovat siitä mukavaa kuvattavaa, että ne näyttävät joka säällä tosi kauniilta. Pilvisen harmaassa maisemassa huomio kiinnittyy suoraan itse asiaan muun väripaletin jäädessä hyvin pelkistetyksi, ja auringonpaisteessa lehdet loistavat aivan käsittämättömän värikylläisinä.

Kuvia selaillessani huomasin kuitenkin, että minulla on selkeästi taipumus suosia erästä tiettyä tapaa dokumentoida syksyn väriloistoa. Siinä olennaista on ilta-auringon valo, sininen taivas ja kuvakulma alaviistosta kohti latvusta. Hyvänä esimekkinä toimivat seuraavat kolme kuvaa, joissa asettelukin on jokaisessa sama:




Hauskaa, eikö? Maahan pudonneita lehtiä puolestaan kuvaan useimmiten niin, että omat kenkäni näkyvät myös kuvassa. Tykkään kyllä muutenkin ottaa alaraaja-selfieitä, joten tässä ei ole sinänsä mitään spesiaalia.


Juuri nyt olen kyllä aivan erityisen hyvilläni näistä kuvista, sillä minulla on niissä "uudet" kengät, joista pidän kovasti. Oikeasti nämä saappaat on siis ostettu jo vuosikausia sitten, ja olen käyttänyt niitä aiemminkin vähän aikaa, mutta viime vuosina ne ovat olleet lähinnä mamin käytössä ja sittemmin myös jonkin aikaa varastossa keräämässä pölyä. Kun pari viikkoa sitten siivosimme kaappeja vanhempieni luona, nämä tulivat vastaan ja sain viedä ne mukanani. Olen niin tyytyväinen!

Hyviä kenkiä tuntuu olevan hirveän vaikea löytää kaupoista. Ostin alkuvuodesta hienot nahkasaappaat, joiden ajattelin olevan ehkä käytössäni joka kelin kenkinä ainakin seuraavat viisi vuotta, toivottavasti pidempäänkin, mutta ne alkoivat hajota ennen kuin kevätkään ehti koittaa. Harmitti vietävästi. Olen valmis sijoittamaan satasia kenkiin, kunhan ne sitten ovat todella sen arvoiset. Mielestäni mitkään kengät eivät kyllä saisi mennä rikki vuodessa. Se on aivan kohtuutonta.

Onneksi nämä vanhat kivat saappaat tulivat sitten vastaan kaappimylläjäisten myötä, eikä mami enää kaivannut niitä. Vaikkeivät nämä nyt ajakaan aivan samaa asiaa kuin ne viime talvena ostamani olisivat teoriassa voineet ajaa, niin ovatpahan sentään jossain määrin kelikelpoiset, tosi mukavat jalassa, eivätkä ainakaan kovin heikkoa tekoa, kun ovat kerran jo pysyneet käyttökunnossa kaikki nämä vuodet. Vähän vahaa pintaan ja uudet nauhat, niin kyllä kelpaa.


En nyt taida suoraan lähettää tätä Syksyn sävyt -haastetta eteenpäin kellekään, mutta heitän sen jälleen ilmaan. Jos inspiroiduit tästä, ota koppi! Haaste on kiertänyt jo jonkin verran puutarhablogeja. Voisikin olla mielenkiintoista nähdä enemmän muiden luontobloggaajien ja kuvafiilistelijöiden postauksia aiheesta.

Osaatteko te nimetä suosikkejanne syksyn sävyistä?

40 kommenttia

  1. Kiva kun osallistuit haasteeseen. Olet napannut talteen aivan huikeita sävyjä! Olen tänä syksynä havahtunut samaan tunteeseen, eli välillä iskee pakottava tunne pysähtyä ja ottaa kuvia kauniista maisemista :)
    Lintujen parveilu syksyllä on suloisen haikea näkymä. Myös minulle se merkitsee syksyn tuloa ja lähestyvää talvea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Sellaisen kauneuden äärellä on vaikea olla pysähtymättä. On sääli, jos ei kiireeltään ehdi.

      Poista
  2. Todella huikean kauniita kuvia! Kiitos näiden jakamisesta. T. Päivi - Kottikärryn kääntöpiiri

    VastaaPoista
  3. Hei. Hauska tinttitarina, valmis pieni satu. Näen sen mielessäni kuvina. Kiva ajatella tinttejä tuomassa syksyä tullessaan ��. Kuvasi julistavat ihanan syksyn kuulautta. Kristiina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, niinpä, pitäisiköhän se kuvittaa joskus maalaten... tai yrittää napsia niin hyvät valokuvat tinteistä ja syksyn tulosta, että satu välittyy. :D Kiitos paljon mukavasta kommentista! :)

      Poista
  4. Siis vau mitä kuvia! Eka ja vika ovat ihan helmiä!
    Kaunis satu talitinteistä. Sen voi tosiaan nähdä mielessä kuvina ja kuullakin.
    Tilhet ovat myös kauniita syksyn sävyjä punaisin ja keltaisin höyhenin, samoin niiden suosikit, pihlajanmarjat. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, tilhet ja pihlajanmarjat lukeutuvat kyllä yksiin syksyn tyylikkäimmistä sävyistä! Etenkin tilhien hienovaraisessa punertavanharmaassa on sitä jotain, samoin kontrastikkaissa yksityiskohdissa.

      Kiitän. <3

      Poista
  5. Kaunis postaus. Nuo punaiset pioninlehdet taitavat olla oma suosikkini. Myös pihlajien punainen. Joskus haapa ja vaahterakin tarjoavat sitä syksyn parasta sävyä. : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pioni on aivan ihanan kaunis niin keväällä, kesällä kuin syksylläkin. <3

      Poista
  6. Mukavaa kun myös osallistuit tähän haasteeseen ,minä tein viime postauksen juuri tästä. Hyvät kuvat sinulla ,kaunis ruska . Kiitos sinulle.

    VastaaPoista
  7. Upeita kuvia! Tosi kauniisti olet vanginnut niihin syksyn väriloistoa. Kiva, että osallistuit haasteeseen! Lisään illalla postauksesi linkin haasteeseen vastanneiden listalle blogiini. Aurinkoista viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos! Kiitos myös haasteen aloittamisesta. :)

      Poista
  8. Ihania kuvia! Tosi kivan näköiset kengät myös. Hyviä kenkiä on kyllä vaikea löytää. Onneksi löytyikin suoraan komeron kätköistä!

    VastaaPoista
  9. Meillä tipahti lehdet puista ja pensaista maanantaina! Mikä lie yhteissopimus niillä oli?!? Olisin mielelläni vielä ruskaa kuvannut, mutta taitaa olla myöhäistä. Hieman kadutti (hetken) kun annoin miehen laittaa kierrätykseen mun mustat matalakantaiset nahkasaappaat v. 1997. Sitten mä muistin, miten niillä aina varpaat jäätyivät! Siis joku muu saa nyt kipristellä varpaitaan! Kuomat saa kohta ottaa käyttöön! Mun suosikit!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, oho! Meillä on vielä suurin osa lehdistä puissa. :D Luopuminen on vaikeaa, mutta joskus sille on hyvät perusteet. Haluaisin antaa Kuomille taas mahdollisuuden. Muistan niiden olleen tosi hyviä kenkiä silloin, kun käytin niitä. Hylkivät vettäkin kohtuudella. :)

      Poista
  10. Ihania värejä! Erityisesti kaikki punaiset sävyt ovat suosikkejani.

    VastaaPoista
  11. Pihlajan syysväri on mielestäni kaunein. Ehkä vähän karmiininpunaiseen sävyttyvänä tai oranssihehkuisena.
    Kengät niin, olen käyttänyt nykyisiä maastokenkiäni kohta kymmenen vuotta ja alkavat olla nyt sen verran huonot, että pitäisi vaihtaa. Mutta pelottaa, kun olen niin monelta taholta kuullut, että kalliitkan kengät ei tahdo kestää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pihlajassa on tosiaan sitä jotain, etenkin punaisen sävyissä. :)

      Kenkämarkkinat tuntuvat jatkuvasti kehittyvän huonompaan suuntaan. Enää rahallakaan ei vättämättä saa hyviä. :c

      Poista
  12. Todella kauniita kuvia! Tintit tosiaan yhtäkkiä alkoivat touhuta ihan uudella tarmolla talon ympärillä. Kävin eilen ostamassa niille paljon lisää ruokaa ja lintulaudan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Hihi, pian alkaakin olla lintujen talviruokinnan aika. :)

      Poista
  13. Ihana kirjoitus ja ihanat kuvat. Ajatuksenjuoksusi tekstissä on niin mukavaa, että tulin hyvälle mielelle. Hymyilyttää. Kiitos.

    VastaaPoista
  14. Loiseliaita värejä kuvissa! Minäkin olen melkein joka syksy tehnyt syysväripostauksen, koska nuo lehdet vaan suorastaan pakottavat nappaamaan kameran käteen. Tänä vuonna hauskin huomio olivat meidän pihalle tippuneet vaahteran ja verivaahteran lehdet, jotka muodostivat ikään kuin liukuvärjätyn maton pihakäytävälle. En ole ennen huomannut tällaista, ovatkohan ennen tippuneet eri aikaan vai onko lehtipuhallinmies ehtinyt ensin. Tiedä häntä.

    Ja todellakin, kenkien soisi kestävän pitkään! Ärsyttää satsata paljon rahaa asioihin, jotka eivät sitten kestäkään. Jos löydän hyvät kengät, korjautan ne yleensä suutarilla ainakin kahdesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, toivottavasti sait siitä kuvia! :)

      Itsekin harkitsen suutarireissua nyt parien vanhojen kenkien kanssa. Alkaa omat taidot loppua kesken, muttei haluaisi antaa periksikään... :D

      Poista
  15. Hurmaavia värejä ja ihana teksti! :) Taidanpa napata tästä haasteen itselleni.

    VastaaPoista
  16. Onpa kauniit kuvat. :)

    VastaaPoista
  17. upeat kuvat! Tilhiä on saanut kuunnella ja katsella täällä meilläkin päin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitän. :) Tilhet ovat kyllä ilo silmälle - ja korvallekin. <3

      Poista
  18. Kuinka moni voikaan tunnustaa, että erityisesti tänä syksynä on tullut räpsittyä aiempaa enemmän upeita ruskakuvia. Puiden lehdet ovat niin kauniita ja niitä on jaksanut katsoa ihan loputtomiin, kuten näitä kauniita kuvia. Olen itsekin ollut koko ajan räpsimässä hienoja hetkiä ja metsästänyt huikeita kuvakulmia. Enkä yhtään kyllästy :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ruska on todellakin vaikuttanut aivan poikkeuksellisen hienolta tänä vuonna, ja poutaiset säät ovat myös siivittäneet kuvausintoa. Pitää ottaa kaikki irti tästä niin kauan, kun värikkäitä lehtiä riittää... :)

      Poista
  19. Kiitos väristä elämään näin kuvien muodossa! Ja nuo linnut, miten ne niin hauskoja ovatkin.

    VastaaPoista